Työuran aloittaminen on korkeasti koulutetulle naiselle usein mutkien takana, ja toisaalta ura kokonaisuudessaan saattaa olla varsin katkonainen. Naisen työuraa pirstovat esimerkiksi työttömyys, vanhemmuuteen liittyvät katkokset, määräaikaiset palvelussuhteet, vuorottelu- tai opintovapaat, omaisten hoitaminen, työkyvyttömyys sekä osa-aikatyö tai osa-aikaeläke.

Korkeakouluissa naisenemmistö

Nuoret naiset kunnostautuvat korkeakouluopinnoissa: 2000-luvun aikana naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on vuosittain ollut 60 prosentin tienoilla ja sen yli. Työelämään siirryttäessä asetelma keikahtaa toisenlaiseksi. Valmistuneiden nuorten naisten palkkataso on alempi kuin nuorten miesten ja heidän työuransa alkua leimaavat määräaikaiset palvelussuhteet. Määräaikaisuus puolestaan hidastaa palkkakehitystä entisestään.

Yleisimpänä syynä naisten pätkätöihin ovat erilaiset sijaisuudet, miehillä taas projektit.

Koulutetuilla nuorilla naisilla on ratkaistavanaan vaikea yhtälö: milloin on uran aika, milloin perheen perustamisen? Määräaikaisista alle 35-vuotiaista palkansaajista sekä naiset että miehet ovat harvemmin perheellisiä kuin pysyvissä palvelussuhteissa työskentelevät.  Kaikkein voimakkaimmin määräaikainen työ lykkää perheen perustamista ja rajoittaa lasten lukumäärää korkeasti koulutettujen naisten joukossa.

Asema työyhteisössä epävarma

Määräaikainen työ vaikuttaa työntekijän palkkakehityksen ja perheellisyyden lisäksi asemaan työyhteisössä. Yli puolet määräaikaista työtä tekevistä korkeasti koulutetuista naisista sanoo, että arvioi työsuhteensa jatkumisen edellyttävän erittäin hyviä työsuorituksia. Lisäksi yli neljäsosan mielestä heiltä vaaditaan enemmän joustamista kuin vakinaisilta työtovereiltaan. Työttömyyden uhka määräaikaisuuden jälkeen painaa monen mieltä: 77 prosenttia kertoo kaipaavansa turvallisuuden tunnetta työssään.

Monenlaista hoitovastuuta

Omistautuminen vain työlle ei onnistu kaikissa elämäntilanteissa. Naisen elämä on tyypillisesti hoitovastuun rytmittämää. Iän karttuessa hoitovastuu ulottuu yhä enemmän kodin ulkopuolisiin henkilöihin. Korkeasti koulutetut naiset ovat ryhmä, joka kokee kodin ulkopuolisten hoitovastuiden kuormittavan työn ja perheen yhteensovittamista eniten. Kokoaikatyössä käyvistä, korkeasti koulutetuista 50-vuotiaista naisista 56 prosenttia kantaa hoitovastuuta kodin ulkopuolisista. Heistä 15 prosenttia pitää sitä kuormittavana.

Korkeasti koulutetut naiset jatkavat työelämässä pidempään kuin kaikki naiset keskimäärin, mutta he kuitenkin jäävät eläkkeelle hieman nuorempina kuin korkeasti koulutetut miehet. Mielenterveyteen ja masennukseen liittyvät syyt varhaiseen työkyvyttömyyteen ovat yleistymässä.

Oleellisia keinoja korkeasti koulutettujen naisten työurien pidentämiseen ovat kiireen vähentäminen työpaikoilla, varmuus työpaikan säilymisestä, esimiestyön ja johtamisen parantaminen sekä työterveyshuollon kehittäminen.