Ajankohtaista
Julkisen sektorin koulutettujen naisten palkkakuoppaa täytettävä lamasta huolimatta
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen vaatii, että julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluissa koulutettujen, naisvaltaisten ryhmien palkkojen jälkeenjääneisyyttä kurotaan umpeen.
-Kuntien taloudellinen tilanne on huono, muttei suhdanteiden takia saa hylätä tavoitetta korjata koulutettujen, mutta alipalkattujen naisten palkkoja.Mihin periaatteet ja niihin sitoutuminen yhtäkkiä katoavat? Viljanen kummeksuu.
Parhaillaan neuvotellaan julkisen sektorin työehtosopimuksista, sillä kunnan, valtion ja seurakuntien sopimukset päättyvät tämän kuun lopussa.
Samapalkkaisuusohjelma perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Jo edellisellä neuvottelukierroksella hallitus halusi kohdentaa julkissektorin palkankorotuksia koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Tähän ryhmään kuuluvat nimenomaan akavalaiset korkeasti koulutetut naiset, kuten opettajat, lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät ja kirjastonhoitajat.
Yhteiskunnassa hyväksytään muutenkin laajasti, että koulutettujen naisten palkkauksellista epätasa-arvoa on korjattava. Keskitettyjen tulosopimusten aikaan nais- ja matalapalkkaerät eivät kohdistuneet tähän ryhmään, vaan päinvastoin: koulutettujen palkat jäivät jatkuvasti suhteellisesti jälkeen muiden kuntasektorin työntekijöiden palkoista.
-Nämä ihmiset tekevät vastuullista ja vaativaa työtä, mutta vastuuseen nähden palkka on huono, Viljanen sanoo.
Puheenjohtaja Viljanen muistuttaa myös, että julkisen ja yksityisen sektorin palkkaerot korostuvat koulutustason noustessa:
-Mitä korkeamman koulutuksen omaa, sitä isompi ero on yksityissektorin palkkoihin. Sen sijaan suorittavalla tasolla julkisen sektorin palkkataso on hyvinkin kilpailukykyinen yksityisiin työmarkkinoihin verrattuna.
Esimerkiksi kuntien teknisellä sektorilla palkat ovat jääneet pahasti jälkeen yksityissektorin palkoista.
Puheenjohtaja Viljanen kehottaa varomaan tilannetta, jossa julkinen sektori ei pysty kilpailemaan koulutetusta työvoimasta. Silloin uhkana on, etteivät parhaat osaajat hakeudu sinne töihin. Tämä puolestaan vaikuttaisi väistämättä julkisten palvelujen tasoon pitkällä aikavälillä.
Yksityissektorin työnantajat ovat toistuvasti vaatineet julkiselle sektorille matalia palkankorotuksia. Ne ovat vedonneet siihen, että vientiteollisuus on vaikeuksissa eikä yksityissektorilla ole palkanmaksuvaraa.
-Se, että teollisuudessa työt ovat vähentyneet, ei vähennä julkissektorin työmäärää – päinvastoin. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen ja työvoimatoimistojen palvelujen tarve kasvaa. Myös opetus- ja kasvatustehtävissä toimivilla haasteet kasvavat, sillä työttömyys lisää koulutuksen kysyntää.
Lisätietoja: puheenjohtaja Matti Viljanen, puh.0400 663 810