Akavan hallitusohjelmatavoitteet: Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia

Akava vaatii hallitusohjelmatavoitteissaan lainsäädäntömuutoksia työelämän kehittämiseksi. Työelämän lainsäädäntöä ei ole juuri uusittu viime vuosina, sillä nykyisen hallitusohjelman kirjaukset ovat olleet liian pehmeitä. 

Lakimuutoksia tarvitaan työelämän kehittämiseksi

Seuraavalla hallituskaudella on valmisteltava useita lakimuutoksia, jotta saadaan käyttöön konkreettiset keinot ja sanktiot työelämän parantamiseksi. Esimerkiksi palkattomien ylitöiden tai määräaikaisten työsuhteiden ongelmat edellyttävät muita ratkaisuja kuin varovaisia kirjauksia ja hurskaita toiveilta.  Työurakeskustelussa tulisi siirtää huomio työyhteisöjen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen eläkeiän nostamisen sijaan.

Koska keskitettyjä tuloratkaisuja ei enää tehdä, hallitusohjelman rooli työelämän kehittämisessä korostuu entisestään.

Painopiste työelämän kehittämisessä

Akava tähtää hallitusohjelmatavoitteissaan työelämän kehittämiseen ja työurien pidentämiseen työhyvinvoinnin keinoin. Akava esittää vastuullisen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan ohjelmaa, jonka laatisivat tuleva hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eettisen ohjeiston avulla edistettäisiin henkilöstön hyvinvointia ja työpaikkojen tuloksellisuutta.

Julkisen sektorin täytyy itse toimia esimerkillisenä työnantajana ja ottaa ohjeistus käyttöön omassa toiminnassaan. Esimerkiksi tuottavuusohjelma on epäonnistunut, sillä tuottavuutta on yritetty nostaa liiaksi pelkin henkilöstöleikkauksin. Myöskään alueellistamisessa henkilöstön näkemystä ei ole otettu riittävästi huomioon.

– Valtion tukea saavien yritysten on sitouduttava vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan. Muussa tapauksessa tuki on perittävä takaisin, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen vaatii.

Yhteistoimintalakeja tiukennettava

Akava vaatii tulevaa hallitusta täsmentämään yhteistoimintalakeja.
– Siten voidaan ylläpitää henkilöstön osaamista ja ennakoida siihen liittyviä muutostarpeita. Myös ihmisten erilaiset elämäntilanteet pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Yhteistoimintamenettelyn neuvotteluaikaa on pidennettävä, jos työnantaja on laiminlyönyt henkilöstö- ja koulutussuunnitteluvelvoitettaan. Lisäksi yhteistoimintavelvoitteen vastaisesta toiminnasta säädettyjä sanktioita on kovennettava.

Kannusteeksi verolainsäädäntöön voidaan kirjataan varaus, jota työnantaja voi käyttää henkilöstön kouluttamiseen huonoina aikoina. Näin työnantajia kannustetaan henkilöstön ammattitaidon parantamiseen.

Harmaa ylityö seurantaan

Akava esittää, että työaikapankkijärjestelmä kirjataan työaikalakiin. Kaikki työhön sidonnainen aika, kuten työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen ja palkaton työ eli nk. harmaa ylityö on saatava lakisääteisen työaikaseurannan piiriin.

– Jos työtunnit jäävät kirjaamatta, ansiot jäävät saamatta. Vaikutukset ulottuvat vuosien päähän, sillä eläkekertymä jää pienemmäksi kuin pitäisi, Viljanen huomauttaa.

Määräaikaisuudet kuriin

Akava vaatii lainsäädäntöön selvän kirjauksen siitä, ettei työnantajan toimintaan liittyvä epävarmuus voi olla määräaikaisuuden perusteena. Näin saadaan estettyä se, että jotkut työnantajat käyttävät määräaikaisia palvelussuhteita kiertääkseen irtisanomissuojaa.

Yhteistoimintalakeihin on kirjattava myös velvoite siitä, että työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyvistä toimintatavoista. Yhteistoiminnassa arvioidaan määräaikaisuuksien käyttötarpeita ja seurataan toteutuneita määräaikaisia palvelussuhteita ja niiden perusteiden laillisuutta vähintään kaksi kertaa vuodessa.