Eläkeikää ei voi muuttaa pakkokeinoin

Akava pitää hallituksen päätösta eläkeiän nostamisesta virheellisenä, mutta on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että työuria täytyy pidentää hyvinvoinnin takaamiseksi. Työiän pidentäminen edellyttää kuitenkin muita keinoja kuin eläkeiän korottamista, muun muassa työelämän laadun kehittämista ja työssä jaksamisen edellytysten parantamista.

Akava painottaa, että työmarkkinajärjestöillä pitää olla oikeus osallistua ansiosidonnaisen eläkejärjestelmään liittyvään valmisteluun, sillä palkansaajat ja työnantajat ovat sen maksajia. Akava pyrkii vaikuttamaan yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa hallituksen linjaukseen.

Tutkimustietoa taustaksi

Hallituksen eläkeikää koskeva päätös on aiheuttanut paljon kysymyksiä ja keskustelua. Kentältä on tullut Akavaan vilkkaasti palautetta, joissa on tuotu esiin mielipiteitä puoleen ja toiseen. Tutkija Ulla Aitta Akavasta kertoo, miltä työelämän todellisuus näyttää tilastojen valossa sekä millaisia mielipiteitä ja arvostuksia on tullut esiin tutkimuksissa.

Keskimääräinen vanhuuseläkeikä nyt 63 vuotta

Eläketurvakeskuksen vuoden 2007 tilastojen mukaan suomalaiset siirtyivät  normaalille vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63-vuotiaana,  kun laskelmista poistetaan työkyvyttömyyden johdosta eläkkeelle siirtyneet. Joustavan eläkeiän myötä tavoitteena oli nostaa eläkeikää  yli 63 vuoden. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan toistaiseksi ole saavutettu. 

Työkyvyttömyyseläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana

On hyvä huomata, että työkyvyttömyys vie monia eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkeilän saavuttamista. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2007 yli kaksisataatuhatta suomalaista, joiden joukosta yli 25 000 oli jäänyt nimenomaan vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli vain 52,4 vuotta.

–Tavallisimmaksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat nousseet mielenterveyden häiriöt. Aiemmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet pitivät johtosijaa. Masennus vie erityisesti korkeasti koulutettuja työkyvyttömyyseläkkeelle. Se kertoo karua kieltä työelämän "laadusta". Esimerkiksi asiantuntijatyön kuomittavuus ja työelämän kovat vaatimukset lyövät korville tavoitetta pidentää työuria, huomauttaa tutkija Ulla Aitta Akavasta.

Korkeasti koulutettujen työllisyysaste eläkeiän lähellä korkea

– Korkeastikoulutettujen tämänhetken eläköitymisiästä ei ole toistaiseksi käytettävissä täsmällisiä tilastoja. Asiaa on lähestytty toisesta näkökulmasta; on turvauduttu tulkitsemaan korkeasti koulutettujen työllisyysastetta koskevia tilastoja sekä heidän eläköitymisaikomuksiaan. Korkeasti koulutettujen työllisyys lähellä eläkeikää on korkeampi kuin muiden palkansaajien, kuvailee Aitta.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen 2008 tulosten mukaan valtaosa suomalaisista arvioi jäävänsä kokoaikaiselle eläkkeelle alle 63-vuotiaana, keskimäärin 62,5-vuotiaana. Myös Akavan jäsenkunnan keskuudessa keskimääräinen arvioitu eläkeikä (62,8) jäi alle ehdotetun tavoitetason. Akavan tutkimusten mukaan akavalaisten suunnittelema eläkeikä on noussut hieman viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuoden 1997 tutkimuksen mukaan akavalaiset suunnittelivat aloittavansa eläkepäivät keskimäärin 61,2-vuotiaana ja vastaavasti 62,8-vuotiaana vuoden 2008 tutkimuksen mukaan.

Terveys ja elämäntilanne ratkaisevia eläkkeelle lähdössä

– Arvioitua eläkeikää koskevat tutkimustulokset kertovat työntekijöiden mielipiteistä ja arvostuksista. Eläkkeen superkarttuma 63 ikävuoden jälkeen ei ole määräävä tekijä eläkkeelle lähdöstä päätettäessä. Pidemmän työuran myötä karttuva isompi eläke ei siis yksinään riitä kannustimeksi pysyä pidempään työssä, kuvailee Aitta. Tärkein työssäjatkamispäätökseen vaikuttava tekijä on oma terveys ja elämäntilanne sekä oman työn mielekkyys. Työyhteisön sosiaaliselle merkitykselle annetaan yllättävän vähän painoarvoa.

Uutta ajattelua ja toimia työuran pidentämiseksi

Aitan mukaan eläkeiän nostaminen vaatii  uudenlaista ajattelutapaa työpaikoilla ja nykyistä tehokkaampia toimia.

– Jotta eläkeikää voisi siirtää myöhemmäksi, on työntekijän koko työuran aikana huolehdittava siitä, että työntekijän terveys ja työkyky säilyy. Jotta ikääntyvät voisivat jatkaa pidempään työelämässä, tarvitaan erityisesti tälle ryhmälle suunnattuja työssä jaksamisen edellytyksiä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi työpaikoilla omaksutut ikäjohtamisen taidot, uudenlaiset ikävapaat tai muut joustavat järjestelyt, vaikkapa etätyömahdollisuudet, muistuttaa Aitta.