Sitovaa ja kattavaa ilmastosopimusta ei saavutettu

Kööpenhaminan ilmastokokous oli palkansaajien kannalta pettymys. Eurooppalainen ammattiyhdistysliike tavoitteli sopimusta teollisuusmaiden päästöjen vähentämisestä vähintään 25–40 prosentilla vuoteen 2020. Osana eurooppalaista ay-liikettä Akava katsoi, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan laaja, maailmankattava sopimus.

Laihana tuloksena oli vain kevyt julkilausuma, joka ei sisällä velvoitteita. Nyt on syytä olla huolissaan eurooppalaisten teollisuustyöpaikkojen tulevaisuudesta, koska päästövähennystavoitteet ovat Euroopassa kunnianhimoisemmat kuin monilla muilla alueilla. Teollisuustyöpaikat voivat siirtyä maihin, joissa tyydytään pienempiin päästövähennyksiin. Vihreä tekniikka on kuitenkin nopeasti kasvava ala, joten ilmastomuutoksen myötä voi edelleen syntyä uusia viherkaulustyöpaikkoja Suomeenkin.

Toimia tarvitaan kaikilla tasoilla

Yhtä lailla yksittäisen kansalaisen ja työntekijän kuin globaalien toimijoiden on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ilmastonmuutos ja sen vastaiset toimenpiteet vaikuttavat tuotannon ja työpaikkojen rakenteisiin ja sijaintiin sekä toimintatapoihin. Samalla syntyy uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Työnteon tavat sekä muodot uudistuvat.

Yksittäinen työntekijä ja työpaikkataso

Työpaikkojen monet päätökset, esimerkiksi hankinnat, työ- tai tuotantotavat, matkustaminen, vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Työpaikkojen tulee toimia kestävän tuotannon ja kulutuksen pohjalta, joiden tulee olla osana työntekijöiden ja työnantajien kaikkea toimintaa.

Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen on kannettava vastuuta ympäristöstä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta sekä kotimaassa että ulkomailla. Toimintojen siirtämistä kehitysmaihin ei saa käyttää keinona, jolla tingitään yritysten yhteiskuntavastuusta ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Kestävän kehityksen työmarkkinat

Euroopan unionin on oltava edelläkävijä ilmastomuutoksen torjumisessa. EU:n tulee edistää viherkaulustyömarkkinoiden kehitystä. Viherkaulustyöpaikoista tulee luoda EU:n kilpailuvaltti. EU:n tulee arvioida kaikki päätöksensä myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta, sen tulee tehdä aloitteita ja olla erityisen aktiivinen maailmantason toimija. Samalla sen on ponnisteltava määrätietoisesti myös EU:n ulkopuolisten maiden sitouttamiseen yhteisiin ilmastotavoitteisiin.

Kaikkien työpaikkojen EU:n alueella tulee perustua kestävään kehitykseen. Sen lisäksi, että Kööpenhaminassa tavoitellaan kunnianhimoista sopimusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi, EU:n on lisättävä panostustaan ilmasto-, ympäristö- ja energia-alojen tutkimustoimintaan. Lisäksi tulee hyödyntää teknologian tuomat mahdollisuudet täysimittaisesti. EU:ssa tulee suunnata talouden elvytystoimenpiteet kestävän kasvun mukaisesti. Kestävän kehityksen periaatteet tulee nivoa nykyistä paremmin osaksi EU:n talous-, teollisuus-, ja muita politiikka-alueita.

Globaalia vastuunjakoa

Koska ilmastonmuutos on globaali ilmiö, on välttämätöntä, että keskeiset teollistuneet ja teollistuvat maat sopivat yhteisestä ohjelmasta. Niiden tulee osallistua merkittävästi nykyistä laajemmin ja tasapuolisemmin toimenpiteisiin ja taakanjakoon, joilla pyritään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Myös kehitysavun suuntaamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen vastaiset toimenpiteet.

Ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten kärsivillä mailla on tavanomaisesti kaikkein vähiten mahdollisuuksia torjuntatoimenpiteisiin. Varsinkin kehittyvien maiden ja kehitysmaiden mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin voidaan parantaa osaamisen ja korkean teknologian viennillä.

Työmarkkinat muuttuvat 

Päästöjen rajoittamisen rinnalla ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös innovaatio- ja työllisyyspoliittinen haaste. Samalla kun työpaikkoja katoaa ilmastonmuutoksen vastaisen toiminnan myötä, syntyy uusia tehtäviä, niin sanottua viherkaulustyötä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myönteisesti työpaikkojen laatuun, sillä se nostaa niiden osaamis- ja teknologia-astetta.

Kansainvälisessä kilpailussa menestyvät jatkossa ne maat ja talousalueet, jotka ovat panostaneet ajoissa kustannustehokkaisiin energiainnovaatioihin ja niihin liittyvään osaamiseen muita enemmän. Suomalaisen tuotekehityksen liiketoimintamahdollisuudet on hyödynnettävä täysimittaisesti etenkin uusien ja uusiutuvien energiamuotojen, päästöttömien ratkaisujen sekä korkealaatuisten energiateknologioiden kehittämisessä ja viennissä.

Haasteet osaamiselle ja tutkimukselle

Suomalaisen ympäristöteknologian ja -innovaatioiden tietotaito on pidettävä huipputasolla kaikilla koulutusasteilla, mikä edellyttää panostuksia alan koulutukseen ja ammattitaitoon. Julkista panostusta on voimakkaasti kohdennettava energia- ja ilmastoinnovaatioihin, sekä alan tutkimukseen, huippuosaamisen kehittämiseen, tuotteistamiseen ja viennin edistämiseen.

Ilmastonmuutosta tulee käsitellä laaja-alaisesti kaikilla kouluasteilla toteuttaen kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa. Kun huolehditaan kestävän kehityksen edistämisestä, edesautetaan myös järkeviä energiaratkaisuja ja ilmastonmuutoksen torjumista. Tiedotuksen tulee pohjautua todennettavissa olevaan asiatietoon.

Ilmastonmuutos Akavan ja akavalaisten näkökulmasta

Akavalaisilla asiantuntijoilla ja opetustehtävissä toimivilla on laaja-alaista osaamista ja ammattitaitoa, joten heidän roolinsa on keskeinen ilmastonmuutosta vähentävässä ympäristöteknologian innovaatiotoiminnassa ja kouluttamisessa. Akavalaiset toimivat myös esimerkkinä ja  tiedonvälittäjinä energia- ja ilmastonmuutoskysymyksissä. Niin ikään akavalaiset toimivat tiennäyttäjinä kestävien kulutustapojen omaksumisessa sekä kansalaisten asenteiden ja toimintatapojen muuttamisessa.