Kiintiöt käyttöön, ellei tasa-arvo edisty muutenKorkeasti koulutettujen naisten ja miesten epätasa-arvo työelämässä näkyy erityisesti työelämään sijoittumisessa ja palkkaeroina.
Ongelmia on eniten yksityisellä sektorilla, jolla naisten on edelleen vaikeampi edetä johtotehtäviin kuin miesten ja palkkaerot ovat suurimmat.
| 
|
Akava on valmis ottamaan käyttöön lakisääteiset kiintiöt
pörssiyritysten hallituksissa vuoden 2018 alusta korkeasti koulutettujen
naisten urakehityksen vauhdittamiseksi yksityissektorilla.
Vaikka Suomi keikkuu naisten hallituspaikkoja mittaavien EU-tilastojen kärjessä, molempien sukupuolten 40 % edustuksesta ollaan vielä kaukana. Jos tilanne ei parane vapaaehtoisin toimin, on kiintiölaki vuoden 2018 alussa tarpeen, sanoo Fjäder.
Palkkaeroa korkeasti koulutettujen naisten ja miesten välillä on jonkin verran saatu kurottua umpeen, mutta naisten palkat ovat edelleen vain noin 80 % miesten palkoista. Akava on erityisen huolissaan perusteettomista palkkaeroista, jolloin samasta ja samanarvoisesta työstä ei makseta samaa palkkaa. Akavalaisilla aloilla perusteettomat palkkaerot vaihtelevat 5–14 % välillä.
Palkkakartoitukset toteutettava– Tärkeä väline palkkaerojen poistamiseen on lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman osana tehtävä palkkakartoitus. Tätä lakisääteistä velvoitetta eivät kaikki työnantajat valitettavasti noudata. Akavalaisille luottamusmiehille lähetetyn kyselyn mukaan vain noin puolet työnantajista on tehnyt tai tekemässä palkkakartoituksen.
Määräaikaisuudet jarruttavat urakehitystäAkavan asiantuntija Tarja Arkio muistuttaa, että korkeasti koulutettujen työelämän tasa-arvon esteenä ovat myös naisille työuran alussa kasautuvat määräaikaiset palvelussuhteet ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen. Joka kolmas kokoaikatöissä olevista alle 35-vuotiaista naisista oli vuonna 2010 määräaikaisessa palvelussuhteessa, miehistä vain noin joka seitsemäs.
– Kärjistäen sanottuna työnantajat varovat edelleen synnytysikäisen korkeasti koulutetun naisen palkkaamista pysyvään työsuhteeseen. Myös määräaikaisuuden perusteissa on usein puutteita ja sopimuksia ketjutetaan laittomasti. Harva määräaikainen työntekijä uskaltaa riitauttaa työsopimuksen perusteita, vaikka näyttöä puutteellisuudesta olisi, Arkio sanoo.
Perusteettomista määräaikaisista palvelussuhteista Akava haluaa eroon muun muassa järjestöjen lakisääteisellä kanneoikeudella, jolloin ammattiliitolla olisi mahdollisuus nostaa kanne yksittäisen työntekijän puolesta.
Akava painottaa, että työelämän tasa-arvoa edistetään kehittämällä perhevapaajärjestelmää 6 + 6 + 6 -mallin mukaiseksi. Se takaa äidille ja isälle kuuden kuukauden mittaisen henkilökohtaisen vapaan ja antaa perheen itse päättää yhteisen kuuden kuukauden jakson käytöstä. Ensimmäiset kolme kuukautta äidin ja isän vapaasta tulisi olla palkallista.
|
