Kuntapalveluihin tarvitaan vahvaa ohjausta

Akava esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että kuntien ohjausjärjestelmä uudistetaan ja kuntien tarjoamille palveluille määritetään valtakunnalliset laatukriteerit. Palvelujen saatavuus, kestävät työn tekemisen edellytykset ja yhdenvertaisuus eri puolilla Suomea tulee turvata.

Kuntasektori hoitaa laajaa tehtäväkenttää, Lähivuosina palvelujen tarve kasvaa entisestään väestön ikääntymisen myötä, mutta rahoituspohja heikkenee työikäisen väestön määrän vähentyessä.

Laaja tehtäväkenttä

– Kuntasektorin tehtävät ovat meillä erittäin laajat kansainvälisestikin vertaillen. Tehtävät ovat jo pitkään lisääntyneet, kun yhä uusia lakisääteisiä palveluja on tullut kuntien vastuulle. Jatkossa ei enää voida sälyttää lisää tehtäviä kuntien vastuulle. Kuntapalveluiden rahoituspohja on epävakaa ja vaikeasti ennustettavissa.

– Kuntataloudessa on viime vuosina jaettu niukkuutta. Säästöratkaisut on jätetty liiaksi kuntien harkintaan, ja kansalaisten kesken on syntynyt eriarvoisuutta asuinkunnan mukaan. On syytä pohtia, pidetäänkö meillä kuntien itsehallinnon perinteestä liikaa kiinni, ja tapahtuuko se kansalaisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin kustannuksella, kuvailee Akavan lakimies Jaana Meklin.

Kuntasektori merkittävä akavalaisten työllistäjänä

Meklin huomauttaa, että Akava kantaa huolta kuntatalouden kestävyydestä ja kuntapalveluiden laadusta monesta eri syystä. Akavalaiset käyttävät tietenkin asuinkuntansa palveluja ja osallistuvat veronmaksajina niiden rahoitukseen. Monien kuntien päätöksenteossa on mukana akavalaisia aktiiveja.

Kunnat ovat merkittäviä korkeasti koulutettujen työllistäjiä – noin joka kolmas akavalainen työskentelee kuntasektorilla. Opetus- ja varhaiskasvatus, terveys- ja sosiaalipalvelut, erilaiset hallinto- ja asiantuntijatehtävät työllistivät vuonna 2009 yhteensä reilut 120 000 akavalaista kuntasektorilla. He tuottavat työroolissaan palveluja kunnan tai kuntayhtymän asukkaille.

Kustannuslaskennan mahdollistettava vertailu

– Yksittäisen kuntalaisen, samoin kuntapäättäjän, on tätä nykyä mahdotonta arvioida, tuottaako oma kunta palveluja tehokkaasti vai ei. Esimerkiksi päivähoitokustannukset ovat iso erä kuntien taloudessa, mutta ei ole olemassa valtakunnallisia malleja tai yhtenäisiä laskentaperusteita päivähoidon tuottamisen kuluista tai todellisesta hinnasta, toteaa Akavan tutkimuspäällikkö Eugen Koev.

Jotta vertailu eri kuntien, kuntayhtymien, muiden palveluntuottajien ja palveluntuotantomallien välillä on mahdollista, on todennettava palveluiden todelliset kustannukset. Kuntapalvelujen tarkasteluun tulee kehittää yhtenäinen kustannus- ja tuottavuuslaskentajärjestelmä.

– Tulevina vuosina joudutaan väistämättä punnitsemaan tarkkaan priorisointi- ja säästöratkaisuja kuntasektorillakin, ne on koordinoitava valtakunnan tasolla. Niitä ei tule jättää yksin kuntien harkintaan, jottei yhdenvertaisuus vaarannu, painottaa Meklin.
Valtio on käyttänyt kuntasektorin suhteen informaatio-ohjausta, toisin sanoen tiedon avulla on pyritty ohjaamaan kuntien toimintaa. Tämä malli ei kuitenkaan ole purrut menojen kasvuun eikä varmistanut palvelutuotannon kustannustehokkuutta tai palveluiden laatua.

Uusi ohjausjärjestelmä laadun varmistamiseksi

– Nyt on korkea aika ottaa uusi ote kuntien ohjaukseen. Seuraavalla hallituskaudella tulee lisätä valtion taloudellista ohjausta kuntiin nähden kuntien menojen kasvun hallitsemiseksi ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden varmistamiseksi, painottaa Koev.

Jotta kuntien palvelujen vähimmäislaajuus ja vähimmäislaatu voidaan jatkossa varmistaa valtakunnallisesti, informaatio-ohjauksesta pitää siirtyä laatuohjaukseen. Laadun määrittelyn on oltava sitova. Sen lisäksi on otettava käyttöön arviointimenetelmä, jolla seurataan palvelujen tasoa ja laadun toteutumista kunnissa. Arviointiperusteiden pitää olla selkeitä, läpinäkyviä ja julkisia Tärkeintä ovat laadukkaat palvelut, joten ohjausjärjestelmä on kytkettävä palvelulupauksen saavuttamiseen.

Mahdollisuus tuottaa laadukkaita palveluja on kuntasektorin henkilöstölle ammatillinen ja eettinen kysymys. Kuntasektorin on kannettava työnantajana vastuunsa henkilöstöstään: työhyvinvointi ja jaksaminen edellyttävät, että työolot ovat kunnossa.

– Laadukkaiden palveluiden edellytyksenä on henkilöstön korkea ammattitaito. Laadun kehittäminen on otettava huomioon myös palvelujen järjestämistä koskevissa päätöksissä ja hankintojen kilpailutuksessa, huomauttaa Meklin.