Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä aloitti syksyllä työnsä työ- ja elinkeinoministeriön alaisena. Työryhmän toimikausi kestää hallituskauden loppuun ja se raportoi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Akavan edustajana on asiamies Heikki Taulu, jonka vastuualueena Akavassa on työvoimapolitiikka.

Työryhmän tavoitteena on, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Koulutustakuu nähdään osana yhteiskuntatakuuta ja sen tavoitteena on, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan tänä vuonna, mutta täysimääräisesti hanke tulee voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. Hankkeelle varataan vuositasolla rahaa 60 miljoonaa euroa.

Entistä laajempi hanke

Yhteiskuntatakuu ei ole uusi asia, vaan se on ollut työvoimahallinnossa voimassa jo ainakin vuodesta 2005. Tällöin sen kohderyhmänä olivat alle 25-vuotiaat ja sen tavoitteet olivat suppeammat kuin nykyisen hankkeen tavoitteet. Toteutuma on ollut noin 80 prosentin tasoa.

Akavan asiamies Heikki Taulu kertoo, että Akavalle tärkeä tavoite nuorten yhteiskuntatakuussa on, että työvoimakoulutusta on saatavilla korkeakoulutettujen nuorten tarpeisiin. Lisäksi koulutustarjonnan tulee olla vaikuttavaa, yksilöllistä ja joustavaa.
–  On hyvä että hanke on nyt suunniteltu laajemmalle kohderyhmälle, joten yhteiskuntatakuun keinoin voidaan helpottaa myös vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työllistymistä. Siitä huolimatta korkeasti koulutetut ovat aliedustettu ryhmä nuorten yhteiskuntatakuun kohderyhmässä, eli alle 30-vuotiaiden työttömien joukossa. Heitä on alle 10 % tästä joukosta. Pelkän perusasteen suorittaneilla on yliedustus tässä ryhmässä, osuus 33 %.

Korkeasti koulutettujen neuvonta vaatii erikoisosaamista

Akavan mielestä työ- ja elinkeinotoimistojen palveluissa tulee käyttää Korkeasti koulutettujen palvelujen kehittämishankkeen tuloksia. Lisäksi yhteistyötä eri toimijoiden – TE-toimistojen, korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen sekä Akavan jäsenliittojen urapalvelujen – kesken pitää lisätä. TE-toimistojen korkeakouluneuvojen verkostoa on laajennettava ja vahvistettava siten, että palvelua on saatavilla joka maakunnassa. Pääkaupunkiseudulla pitää olla jatkossakin samantasoiset palvelut kuin Kluuvin työvoimatoimistossa, joka on erikoistunut korkeasti koulutettujen neuvontaan.

Taulu muistuttaa, että nuorten syrjäytymisen kustannukset veronmaksajille ovat suuret, olipa hänen koulutustaustansa millainen tahansa. Yhteiskuntatakuun toteutuminen on tärkeää ennen kaikkea nuorille, mutta myös koko yhteiskunnalle ja kaikille suomalaisille.