Raamisopimus luo vakautta

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on tyytyväinen raamisopimukseen ja sen sisältämiin ratkaisuihin. Hän pitää raamisopimusta jo itsessään tärkeänä.
– Se osoittaa, että palkansaajat ja työnantajat pystyvät yhteistyöhön taloudellisesti hankalana aikana. Myös sopimuksen malli on hyvä, sillä raami mahdollisti alakohtaiset ratkaisut, Fjäder sanoo.


Raamisopimus kattaa 98 prosenttia työ- ja virkaehtosopimusten piirissä olevista akavalaisista.

Sture Fjäder 08 170


Fjäder pitää mahdollisena myös raamisopimuksen jatkoa, kun tämä sopimus päättyy kahden vuoden kuluttua.

Hallituksen toimet hyödyttävät palkansaajia

Fjäder arvioi, että maan hallituksen lupaamasta lähes 400 miljoonan euron tukipaketista hyötyvät etenkin palkansaajat. Työnantajille luvattu 0,5 prosenttiyksikön yhteisöveron lasku tukee sekin kasvua.

– On tärkeää, ettei palkansaajien verotusta kiristetä ja että korotetut työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksut voi vähentää valtionverotuksessa. Toivon, että linja jatkuu koko vaalikauden. Jos verotusta on kiristettävä, on aloitettava kulutusverojen nostolla. Työn verotuksen kiristäminen tässä taloustilanteessa olisi virhe, Fjäder sanoo.

Potkua työelämän kehittämiseen

Raamiratkaisussa on useita työelämän parannuksia, joita olisi ollut lähes mahdotonta saada eteenpäin liittokohtaisissa neuvotteluissa.
– Raami tuo tarvittavaa kimmoketta työelämän ja etenkin osaamisen kehittämiseen, Fjäder huomauttaa.

Akavan mielestä raamisopimus sisältää lisäksi työaikaa koskevia tärkeitä elementtejä, kuten työaikojen kuormittavuuteen pureutuvan lakihankkeen. Isyysvapaan pidentäminen edistää tasa-arvoisempaa perhepolitiikkaa. Yhteistoimintalakeihin tulevat henkilöstösuunnittelua koskevat täsmennykset vievät työpaikkojen toimintakulttuuria avoimempaan suuntaan.

Fjäder pitää merkittävänä, että maan hallitus on valmis sijoittamaan inhimilliseen pääomaan eli koulutukseen.
– Se voisi tapahtua verokannustein, joita voivat olla esimerkiksi yritysten taseeseen tehtävä koulutusvaraus ja palkansaajien verovähennysoikeus. Nyt kolmikantaisen työryhmän pitää määrittää järjestelmä ja sen yksityiskohdat, jotta järjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2013 alusta, Fjäder sanoo.

Sopimus reiluksi kahdeksi vuodeksi

Raamisopimuksen kokonaispituus on lähtökohtaisesti 25 kk. Siihen kuuluu kaksi palkankorotusjaksoa, joista ensimmäinen kattaa 13 kk, jolloin sopimuskorotus on 2,4 %. Toinen palkankorotusjakso on 12 kk ja sopimuskorotus 1,9 %. Yhteensä raamisopimuskauden eli 25 kk:n keskimääräinen nousu on 2,1 % per vuosi.

Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammikuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen jakso alkaa.

Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkankorotusten lisäksi kaikkia kustannusvaikutteisia muutoksia työehdoissa, kuten työajan lyhennykset, luottamusmiespalkkioiden korotukset ja matka-ajan korvaustason parannukset. Näin ollen ns. tekstimuutosten kustannusvaikutukset vähentävät palkkojen sopimuskorotuksia.

Hallitus tukee raamisopimusta

Raamisopimusneuvottelut olivat maan hallituksen aloite. Se lupasi tukea maltillista palkkaratkaisua, koska sillä saadaan talouteen ja työmarkkinoille ennakoitavuutta.

Hallitus aikoo kompensoida palkansaajille vuoden 2012  työeläkemaksun noususta 0,2 prosenttiyksikön suuruisen osuuden ansiotuloverotusta keventämällä. Toimenpiteen kokonaiskustannus on 120 milj. euroa. Hallitus peruu myös työttömyysvakuutusmaksun korotuksen, joka olisi ollut palkansaajille 0,2 prosenttiyksikköä.  Kädenojennuksena työnantajille hallitus alentaa yhteisöveroa 1,5 prosenttiyksikköä eli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa budjettiesityksessä.

Maan hallitus on sitoutunut työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden eteenpäinviemiseen ja rahoittamiseen. Laatupaketti sisältää valtion rahoitusta vuodelle 2012 yhteensä 177 miljoonaa euroa.


Työryhmät

Raamisopimuksen mukaisia työryhmiä on nimetty. Akavan edustajat eri ryhmissä ovat seuraavat:
  • Ikäohjelmamallin laativa työryhmä: Karoliina Haggrén Akava - Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
  • Työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamista ja selkeyttämistä valmisteleva työryhmä: Jarmo Pätäri
  • Työsuojelua koskevan lainsäädännön täsmentäminen niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen: Tarja Arkio
  • Aikuiskoulutuki/koulutusrahasto -työryhmä: Ida Mielityinen
  • Määräaikaisten työsopimusten käyttäminen vuokratyössä sekä ns. 0-työsopimusten työaikoihin liittyvät mahdolliset muutostarpeet: Jaana Meklin
  • Henkilöstösuunnitelmien kehittäminen: Mika Varjonen Akava -Tradenomiliitto TRAL
  • Luottamusta lisäävät toimet työmarkkinoilla: Maria Löfgren
  • Koulutusvähennystyöryhmä: Maria Löfgren
  • Tasa-arvoon liittyvät raamisopimuksen kirjaukset käsitellään tasa-arvon pyöreän pöydän alaisessa tasa- arvoasiantuntijaryhmässä, uusia työryhmiä ei perusteta. Tarja Arkio edustaa Akavaa em tasa-arvoasiantuntijaryhmässä.
Lisäksi on nimetty työryhmä valmistelemaan koonnosta menettelytavoista, joita on hyvä noudattaa yritysjärjestelyissä. Siinä ovat edustettuna Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyönantajat.

Kolmen työryhmän tilanne on vielä avoinna:
  • Työaikapankit: keskusjärjestöjen työaikaryhmä
  • Kolmikantainen työryhmä seuraamaan hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista (Valtioneuvoston kanslia)
  • Toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö)