Tekijänoikeus kannustaa luovuuteen

Tekijänoikeuden suojeleminen työ- ja virkasuhteessa on osa luovuuteen ja innovaatioihin kannustamista. Tämä on kuitenkin  vaarassa, mikäli tekijänoikeuteen liittyvä työsuhdeolettama otetaan tekijänoikeuslakiin, kuten viime kesänä annetussa selvityksessä kaavailtiin. Opetusministeriö on lykännyt uuden esityksen antamista aiemmin ilmoitetusta aikataulusta ja asian valmistelua jatketaan annettujen lausuntojen pohjalta.

Akava vastusti lausunnossaan tekijänoikeuslakiin ehdotettua uutta säännöstä, joka siirtäisi vastikkeetta työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet työnantajalle, elleivät osapuolet ole sopineet toisin. Muutos merkitsisi palkansaajalle taloudellisten oikeuksien menettämistä ja sen myötä syntyisi tulkinnanvaraisuuksia ja erimielisyyksiä. Akava edellytti lisäksi uutta, kolmikantaista valmistelua, sillä asia koskee työ- ja virkasuhteen ehtoja.

Lakimies Maria Löfgren Akavasta toteaa, että opetusministeriön selvityksessä ehdotettu säännös palvelisi yksinomaan työnantajan etuja. Työsuhdeolettamasäännös vaarantaisi luovuuden, joka on suomalaisen elinkeinoelinelämän ja koulutuksen keskeinen voima.

Luovuus edistää työllisyyttä, ja tekijänoikeus toimii luovuuden kannustimena, joten tekijänoikeuden siirtäminen työnantajalle olisi merkittävä heikennys sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Akavan mielestä lakiesityksen perustelut osoittivat, ettei luovuutta arvosteta Suomen kilpailukykyä lisäävänä tekijänä. Suomi näyttäisi Euroopassa kielteistä mallia asiassa ja ajaisi osaajat muualle.

– Säännöksen muutos ei edistäisi innovaatioyhteiskunnan tavoitteita, sillä työntekijältä ”kaapattava” tekijänoikeus ei kannustaisi innovaatioihin tai uuden luomiseen. Samalla sivuutettaisiin työntekijän suojelun periaate, heikomman osapuolen suojelu, joka on tähän asti ollut tekijänoikeus- ja työlainsäädännölle yhteistä. Edessä olisi erimielisyyksiä muun muassa siitä, mihin normaali käyttöoikeus rajataan, huomauttaa Löfgren. Hänen mukaansa muutoksella puututtaisiin kohtuuttomasti palkansaajien oikeuksiin. Palkansaajalla ei enää olisi neuvottelumahdollisuutta oikeuksien siirtämisestä, jos uusi säännös tulee käyttöön ehdotetussa muodossa.

Mihin unohtui kolmikanta?

Työelämän lainsäädäntö valmistellaan Suomessa kolmikantaisesti. Tekijänoikeuslain ehdotettu muutos ei ole kuitenkaan ollut kolmikantaisessa valmistelussa, jossa olisi mukana työntekijä- ja työntekijäpuolen sekä valtiovallan edustus. Akava paheksui lausunnossaan tätä menettelytapaa ja edellytti uutta valmistelua, sillä suunniteltu työsuhdeolettama sääntelisi työnantajan ja työntekijän välistä työ- tai virkasuhdetta sekä vaikuttaisi sen ehtoihin.

Työnantajalla käyttöoikeus

Luovuus on tekijänoikeuden taustalla – syntyipä teos työtehtävissä ja työajalla tai niiden ulkopuolella. Itse tekijänoikeus syntyy aina teoksen luoneelle henkilölle, ei yritykselle. Tekijänoikeuteen liittyy teoksen taloudelliset oikeudet, jotka hän voi siirtää tai jättää siirtämättä toiselle taholle. Tämän ehdoista hän voi neuvotella. Moraaliset oikeudet, jotka ovat osa tekijänoikeutta, säilyvät aina tekijällä.

Työtehtävät, joissa teoksia luodaan, liittyvät esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen, kirjoittamiseen, kääntämiseen tai esittävään taiteeseen. Jos henkilön toimenkuvaan kuuluu tuottaa tietynlaista aineistoa, johon liittyy tekijänoikeus, sen normaali käyttöoikeus siirtyy nykyisten määräysten mukaan työnantajalle. Teoksen käyttö normaalia toimintaa laajemmin tai siitä poiketen ei ole sallittua. Teosta ei saa muunnella ilman tekijän suostumusta.

Esimerkiksi opetusalalla tuotettava koulutusaineisto on muun muassa erilaisten verkko-oppimisympäristöjen vuoksi noussut viime aikoina esiin tekijänoikeuskysymysten vuoksi. Tekijänoikeus kuuluu lähtökohtaisesti sen tekijälle, sillä opettajan tehtävänä on opettaa, ei tuottaa materiaalia. 

Lainsäätäjä elinkeinoelämän asialla?

Työn yhteydessä luotujen teosten siirtäminen suoraan lain nojalla ja korvauksetta työnantajalle kääntäisi asetelman päälaelleen: jos muutos tulee voimaan ehdotetussa muodossa, tekijänoikeuslailla suojeltaisiin sopimussuhteen vahvempaa osapuolta. Akava muistuttaa, että innovaatioyhteiskuntaa ei voida kehittää polkemalla oikeusjärjestelmämme periaatteita.