Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa
Akava painottaa hallitusohjelmatavoitteessaan tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä talouskasvun kulmakivenä.
Rahoituksen
on oltava neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden
ajan. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii panostusten lisäämistä
tulevaisuudessa.
Vuonna 2009 prosentuaalinen tavoite toteutui Suomessa entistä pienemmillä euromääräisillä panostuksilla, sillä bruttokansantuote laski rajusti. Suomen kokonaispanostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan olivat tuolloin noin 7 miljardia euroa, josta julkisen tuen ja korkeakoulujen osuus oli kaksi miljardia euroa.
Yritysten osuus on usean vuoden ajan kasvanut, mutta taantumassa on vaarana, että yritykset pienentävät panostuksiaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminta työllistää Suomessa noin 80 000 henkilöä.
Vireä tutkimus- ja kehitystoiminta kasvattaa työllisyyttä ja tuottavuutta
– Kotimainen kulutus on keskeinen moottori meidän taloudessamme, siksi meidän täytyy tukea työllisyyttä kaikin tavoin. Työllisyyden nostaminen edellyttää vahvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, joka mahdollistaa myös tuottavuuden kasvun. Uusien teknologioiden ja prosessien käyttöönottaminen parantaa tuottavuutta ja luo talouskasvun edellytyksiä, korostaa Nyman.Parempaa tuottavuutta innovaatiopolitiikasta
Suomen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa on Nymanin mukaan monia vahvuuksia. Esimerkiksi koulutetun, osaavan henkilöstön saatavuus on hyvä. Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on tiivistä. Erikoistuminen osaamispohjaisiin kasvualoihin on vaikuttanut siihen, että useat korkean osaamisen yritykset ovat pysyneet Suomessa.Vahvuuksista huolimatta suomalaisessa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa on kehittämisen varaa. Tukijärjestelmää leimaa pirstaleisuus, ja haku- ja hallinnointikäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja hajanaisia. Jotta tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa saadaan vahvistettua, tulee parantaa koordinaatiota hallintorajojen ylitse innovaatiopolitiikan eri osa-alueilla: rahoituksessa, ohjauksessa ja neuvonnassa. Hajanaisia voimavaroja on koottava ja asetettava entistä selkeämmin tärkeysjärjestykseen.
Kansainvälisyyttä lisättävä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan haasteena on Suomen heikko kansainvälistyminen. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ratkaisuja yksilötasolla esimerkiksi verotuksessa ja kansainvälisessä liikkuvuudessa. Tutkijat, tutkimusorganisaatiot ja yritykset hankkivat parhaat kumppanit ja parhaan osaamisen käyttöönsä sen sijaintiin katsomatta. Suomen kilpailukykyä ja kiinnostavuutta ulkomaalaisille tutkijoille, opettajille ja osaajille tulee lisätä muun muassa kansainvälisen vaihdon, verotuksen ja rahoituksen avulla.Julkiset hankinnat kannustamaan innovaatioihin
Akava edellyttää, että julkisten hankintojen laatukriteeriksi tulee ottaa uudet innovaatiot. Julkiset hankinnat ovat merkittävä tekijä kansantaloudessa, sillä niitä tehdään 27 miljardilla eurolla vuosittain.– Julkinen tuki tutkimukselle ja kehitykselle ovat tärkeä keino edistää investointeja, mutta ei pidä unohtaa julkisten hankintojen merkitystä. Niiden kriteereitä muuttamalla voidaan myös kannustaa innovaatioihin, huomauttaa Nyman.
