Työllisyysastetta nostettava: rohkeutta uudistaa ja uudistua tarvitaan

Akava on valmis keskustelemaan kaikista taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä ratkaisuista, jotta Suomi selviytyisi talouden ja ikääntymisen haasteista.

Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä, joilla pidennetään työuria, kehitetään osaamista sekä tasapainotetaan julkista taloutta. Akavassa valmistellaan suomalaisen työn ja yrittämisen mallia.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi työurien tulee pidentyä, jotta työllisyyden ja väestön ikärakenteen muutoksen haasteisiin voidaan vastata. Tarvitaan myös raikasta keskustelua eläkepolitiikan suunnasta.

– Puheenvuorot vanhuuseläkkeen ikärajasta ovat saaneet suurimman julkisuuden työurakeskustelussa. Eläketurvan uudistaminen ja rahoituksen varmistaminen edellyttävät, että valmisteltavat työelämän kehittämislinjaukset parantavat jatkossakin ikääntyneiden, erityisesti 60–64-vuotiaiden, mahdollisuuksia jatkaa työssä.

– Vasta kun työelämän kehittämistoimet ovat määriteltyinä, voidaan päättää työeläketurvan uudistamisesta, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Kokonaisarvio eläkepäätösten perustaksi

Työeläkemaksujen korottamisesta on sovittu vuoden 2014 loppuun asti. Tämän jälkeen tulevien maksukorotusten tulee perustua kokonaisarvioon, jossa otetaan huomioon samanaikaisesti työllisyyden ja taloustilanteen vaikutus eläkkeiden rahoitukseen, työn tekemiseen liittyvien kustannusten merkitys sekä oikeudenmukaisen eläketurvan taso myös nuoremmille sukupolville. Seuraavat työeläkemaksuratkaisut, esimerkiksi vuosiksi 2015–2016, pitää tehdä taloudellisesti kestävälle pohjalle.

– Eläkkeiden rahoituslinjaukset ovat ennen muuta matematiikkaa. Tulevien linjausten pitää perustua faktoihin, millaisiin eläkeratkaisuihin meillä on mahdollisuuksia, painottaa Sture Fjäder.

Työelämän ikäasenteet remonttiin

Työurat pidentyvät, jos panostetaan työelämän laatuun, työhyvinvointiin, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten tekemän työn arvostamiseen. Ikääntyneet on nähtävä haluttuina työntekijöinä. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pitkällä aikavälillä puolitettava nykytasosta. Nuorten varhainen eläköityminen, erityisesti mielenterveyden häiriöiden takia, on saatava laskuun.

Nopea työllistyminen tavoitteeksi

Työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan työllistymiseen, mikä merkitsee turvan painopisteen siirtämistä enemmän työttömyyden alkuun. Ikääntyneiden työntekijöiden työsuhde- ja sosiaaliturvasta on samanaikaisesti huolehdittava.

Osaamisen kehittäminen Suomen valttina

Suomen on oltava jatkossakin korkean osaamisen maa. Koulutukseen pääsyä ja koulutuksesta valmistumista tulee nopeuttaa. Erityisesti korkeakouluopintojen sisältöihin tarvitaan lisää työelämälähtöisyyttä. Opintotukea tulee uudistaa niin, että se kannustaa valmistumaan nopeammin.

Hallituksen kehysriihi kovien päätösten edessä

Kehysriihessä joudutaan arvioimaan vakavasti sekä menojen lisäsopeutustarpeita että veronkorotuksia. Kasvun, osaamisen ja työllisyyden kehittäminen edellyttää, että koulutusketjun voimavaroista huolehditaan. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten turvaamalla riittävät voimavarat nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

Menestyksen eväitä tutkimus- ja kehitystoiminnasta

Panostukset tutkimus ja kehitystoimintaan ovat menestymisemme elinehto. Haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa julkisen sektorin t&k-investointien voimavaroista on huolehdittava, sillä niiden määrällä on suuri vaikutus myös yritysten tekemiin ratkaisuihin.

Mahdollisten veronkorotukset kohdistettava kulutus- ja haittaveroihin

– Ilman uusia veronkorotuksia ei selvittäne. Silloin Akavan valinta kohdistuu kulutus- ja haittaveroihin, ei palkkaverotukseen. Työn tekemisen kannusteista on huolehdittava kaikin keinoin, korostaa Sture Fjäder.