Uutisarkisto 2004
Työn ja perheen toisiaan täydentävä rinnakkaiselo
Perheestä on tullut ansiotyötä tärkeämpi elämänalue sekä miehille että naisille. Silti perheen ja työn yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia. Uusia keinoja tasapainoiseen rinnakkaiseloon on etsitty niin työmarkkinajärjestöjen toimesta kuin tutkimushankkeiden avulla, kirjoittaa AKAVAn tutkija Ulla Aitta.
Tilastokeskuksen Työolotutkimukset vuosilta 1984-2003 osoittavat, että perheestä on tullut ansiotyötä tärkeämpi elämän osa-alue sekä miehille että naisille. Naiset ovat asettaneet perheen omalla arvoasteikollaan säännöllisesti ansiotyötä tärkeämmäksi elämänalueeksi. Miehet pitivät vielä 1980-luvun puolivälissä ansiotyötä ja perhettä lähes yhtä tärkeinä, mutta nyt hekin asettavat perheen selvästi ansiotyön edelle.
Vuonna 2001 lähes 40 prosentilla palkansaajista oli kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen tarpeiden ja työn vaatimusten tasapainon löytymisessä keskeisessä asemassa ovat työajan pituus ja työajan joustavuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan ero todellisen työajan ja toivotun työajan pituuden välillä oli selvästi suurempi perheellisillä työntekijöillä kuin perheettömillä. Jos palkansaaja oli perheellinen, hän halusi tehdä tasaista 38 tunnin työviikkoa. Kuilu todellisen ja toivotun työajan välillä oli kahdesta kolmeen tuntia viikossa.
Korkeasti koulutettujen kahden uran perheet Erityisen kiperiä työn ja perheen yhteensovittamisongelmat ovat akavalaisille pienten lasten perheille, joissa kumpikin vanhemmista tekee pitkää työviikkoa. Korkeasti koulutettujen työhön sisältyy usein työmatkoja, myös ulkomaille.
Korkeasti koulutettujen perheissä, joissa on alle kouluikäisiä tai kouluikäisiä lapsia, naisten työhön sidonnainen aika oli vuoden 2003 lokakuussa 41,2 viikkotuntia ja miehillä 43,7 viikkotuntia. Perheellisten viikkotuntien määrissä ei ollut merkittäviä eroja verrattuna perheettömien työviikon pituuteen.
Joustavat työaikaratkaisut avuksi
AKAVAn työelämän tavoitteissa (2004) esitetään keinoja ja ratkaisuvaihtoehtoja, joilla helpotettaisiin työn ja perheen yhteensovittamista kahden uran perheissä. Työaikaratkaisuista keskeinen on työaikapankki, jonka avulla työssä käyvillä lasten vanhemmilla on mahdollisuus vuorotella ylitöiden tekemisen ja niistä kertyvien vapaapäivien tai -tuntien kanssa.
Joustavien työaikaratkaisujen puolesta puhuu myös työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmän joulukuussa 2004 valmistunut loppuraportti. Vuosien 2003–2004 tulopoliittinen sopimus velvoitti työmarkkinakeskusjärjestöt selvittämään työpaikoilla käytössä olevia joustavia lasten hoitomahdollisuuksia parantavia työaikamalleja.
Työryhmän yhteinen näkemys oli, että perheystävälliset työaikaratkaisut hyödyttävät sekä työnantajaa että työntekijöitä ja niitä tarvitaan lakisääteisten perhevapaiden täydentämiseksi. Joustavat työaikaratkaisut vaativat kuitenkin muutoksia omaksuttuihin toimintatapoihin yrityksissä ja työorganisaatioissa.
Sääntelemätön työaika ongelmallinen
Tupo-työryhmä käytti suositustensa pohjana Vastavuoroisuus on valttia -haastattelututkimusta, jossa oli mukana 28 työyhteisöä. Ne edustivat teollisuutta, rakentamista, energia-alaa, yksityistä palvelualaa, kuntia sekä valtion ja kirkon sektoreita. Tutkimus osoitti, että käyttöön otetut työaikajärjestelyt eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta auttoivat työntekijää tasapainottamaan työn ja perheen tarpeita ja vaatimuksia. Myös työnantajien näkemykset olivat valtaosin myönteisiä.
Työpaikoilla jo käytössä olevia joustavia työaikajärjestelyjä ovat muun muassa liukuva päivittäinen tai viikoittainen työaika, työaikapankit, työntekijöille annetut valtuudet sopia keskenään työvuoroistaan, etätyömahdollisuudet ja kokonaan sääntelemätön työaika.
Työntekijöillä kielteisiä kokemuksia työajan joustoista syntyi lähinnä ylipitkien työpäivien käytön yhteydessä sekä tilanteissa, joissa työntekijällä oli täysin sääntelemätön työaika. Jos vastuu työhön käytettävästä ajasta siirtyi kokonaan työntekijälle itselleen, töiden tekeminen saattoi vaatia kohtuuttomasti esimerkiksi ilta- ja viikonlopputyötä. Tämä taas vei aikaa perheiltä ja lapsilta.
Työmarkkinajärjestöjen työryhmä korostaa henkilöstösuunnittelun merkitystä. Työpaikoilla tarvitaan henkilöstötarpeen ennakoimista, henkilöstön oikeaa mitoitusta ja lisääntyvää työaikajohtamista. Työryhmä suosittelee työaikapankkien käyttöönottoa. Tämä edellyttää työaikakirjanpidon kuntoon saattamista.
-------------------- Ulla Aitta tutkija
Kirjoittaja edusti AKAVAa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista pohtineessa tupo-työryhmässä.