Yliopistojen täydennyskoulutus tarvitsee rahoitustukea

– Yliopistojen täydennyskoulutuksen osanottajamäärät ovat kääntyneet laskuun, ja erikoistumisopintojen tarjonta on viidessä vuodessa puolittunut. Työelämän muutokset ja kasvava akateemisten määrä edellyttäisivät kuitenkin päinvastoin yhä enemmän täydennyskoulutusta. Yliopistojen täydennyskoulutusta selvittäneen opetusministeriön työryhmän ehdotukset eivät riitä kääntämään koulutuksen hiipuvaa suuntaa ylöspäin, toteaa AKAVAn koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede. Työryhmä jätti mietintönsä opetusministeri Antti Kalliomäelle tänään.

Ensi vaiheessa valtion talousarviossa tulisi osoittaa 15 miljoonan euron vuosittainen rahoitus yliopistojen täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja koulutusohjelmien maksujen pitämiseen kohtuullisina. Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä esitti tätä jo muutama vuosi sitten. Akavan mielestä työryhmän ehdotuksia ei ole toimeenpantu mietinnön hengessä ja painotusten mukaisina.

– Eduskunta hyväksyi marraskuun lopussa sivistysvaliokunnan esityksestä lausuman, jossa se edellyttää, että hallitus kiirehtii korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevien parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten toteuttamista. Nyt on ryhdyttävä kehittämään myös korkeakoulujen aikuiskoulutusta, Liede painottaa.

Yliopistojen pitää päästä aikuiskoulutuksessa tasavertaiseen rahoitusasemaan ja kilpailutilanteeseen ammattikorkeakouluihin nähden. Sama koskee koko korkeakoulujärjestelmää ja muuta julkisesti tuettua aikuiskoulutusta: kilpailuperiaatteissa ja hinnoittelussa on pyrittävä yhtäläiseen käytäntöön.

– Koska ainoastaan yliopistojen täydennyskoulutus toimii liiketaloudellisin perustein, se on usein liian kallista siihen omaehtoisesti hakeutuville. Julkinen sektori ja yritykset ovat kustannussyistä vähentäneet koulutushankintojaan yliopistoista. Kuitenkin juuri yliopistojen tarjoama täydennyskoulutus olisi välttämätöntä uusimman tutkimustiedon välittämisessä työelämään, Liede sanoo.

Työnantajien tulisi Lieteen mielestä edelleen pääosin vastata lyhytkurssien kustannuksista. – Pidempien koulutusohjelmien ja erikoistumisopintojen omavastuuta tulisi kattaa myös vapaaehtoisella koulutusvakuutuksella. Se voisi perustua työnantajan ja työntekijän yhteiseen säästämiseen, jonka houkuttelevuutta pitäisi tukea verovähennysoikeudella, Liede sanoo.

Lisätietoja: koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede,
gsm 0400 401 214

Palaa otsikoihin