Korkeasti koulutettujen osaaminen vahvistaa talouden elpymistä

Akavan hallitus arvostaa pääministeri Matti Vanhasen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisessa käsiteltyjä, ennakkoon valmisteltuja ehdotuksia talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Akava korostaa sekä valtion että työmarkkinajärjestöjen toiminnan ja päätösten merkitystä heikkenevässä taloustilanteessa. Keskeistä on ehdotusten nopea täytäntöönpano ensi vuoden alussa annettavalla lisäbudjetilla sekä ministeriöiden ja järjestöjen yhteistyöllä.

Palkansaajien ansiotuloverotuksen kevennyslinjaa on jatkettava vuonna 2010 yli hallitusohjelmassa sovitun määrän. Yleisen palkansaajien ostovoiman tukemisen rinnalla tulevilla veronkevennyksillä on aloitettava palkkaverotuksen rakenteellisen ongelman korjaaminen. Palkansaajien kansainvälisesti katsottuna korkeita marginaaliveroasteita on alennettava, sillä niistä kärsivät erityisesti keskiverto- ja sitä korkeammalla palkkatasolla toimivat asiantuntijat ja johtajat.

Valtion lisätalousarviolla on varattava riittävät määrärahat työttömille ja työttömyysuhan alaisille korkeakoulutetuille. Muutosturvan pitää laajeta koskemaan myös akavalaisia lomautettuja ja määräaikaisia, joita uhkaa palvelussuhteensa päättyessä työttömyys. Muutosturvassa ainoana tukimuodoista korvaustaso mahdollistaa myös akavalaisen järkevän kouluttautumisen työttömyysuhan tilanteessa.
– Mitä koulutetumpi henkilö on, sitä nopeammin hänen ammatillinen osaamisensa vanhenee esimerkiksi työttömyyden aikana, puheenjohtaja Matti Viljanen muistuttaa.

Keskeneräisten korkeakoulututkintojen loppuunsaattaminen on keskeinen akavalaisille, sillä iso joukko työttömyysuhan alaisista ovat korkeasti koulutettujen tehtävissä keskeneräisin opinnoin. Joukossa voi olla myös niitä, joilla ei ole enää opiskeluoikeutta, kun esimerkiksi ammattikorkeakouluopinnot ovat jääneet kesken.
Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on kannatettava ja kiirehdittävien listalla. Se kannustaa yrityksiä kouluttamaan osa-aikaisesti sen sijaan, että ihmiset lomautetaan tai irtisanotaan.

Työvoiman työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen ja säilyttäminen edellyttävät myös kuntoutusta ja psykoterapiaan pääsyä tarvittaessa. Nuorison hyvinvoinnista on huolehdittava toteuttamalla opiskelijahuoltolaki. Laadukkaat sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja sivistyspalvelut ovat oleellisia työvoiman työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiselle.

Akava painottaa tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitystä kansallisen kilpailukyvyn perusedellytyksenä. Suomen on nyt edistettävä ilmasto- ja ympäristöteknologiaan liittyvää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Energian tuotannon ja käytön tutkimuspanoksia sekä uusien teknologioiden rahoitusta on lisättävä tuntuvasti. Muita työllisyyttä edistäviä nopeavaikutteisia toimenpiteitä on muun muassa liikenneväylähankkeissa, energian tuotannon ja energiaverkostojen alueella.

Ensiarvoisen tärkeätä ovat luoda taloudellista aktiviteettia ja tukea yritysten kilpailukyvyn parantamista sekä työllisyyden ylläpitämistä. Toimenpiteet asuntotuotannon, erityisesti perusparannusten ja korjausrakentamisen alueella, tehoavat nopeasti. Nyt on selvitettävä, miten kotitalousvähennystä voidaan laajentaa koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden tekemiä peruskorjauksia. Kuntien ja valtion rakennusinvestointien aikaistaminen on perusteltua. Kunnissa on toteuttamisvalmiina lukuisia muun muassa koulu- ja sairaalarakennusten korjausrakentamishankkeita, jotka ovat käynnistettävissä nopeasti.

Akava on huolestunut kuntien taloustilanteesta. Kuntatalouden vahvistamiseksi on käytettävä valtiontalouden edelleen hyvää liikkumavaraa, jotta lomautukset voidaan välttää.

Akava suhtautuu kriittisesti valtion tuottavuusohjelmaan. Talouskriisin myötä tuottavuusohjelman taloudelliset perusteet ovat poistuneet. Kaavamaisista henkilöstöleikkauksista on luovuttava. Valtion ei tule omilla toimillaan lisätä työttömyyttä. Erityinen huoli on työsuojelun ja työvoimapalvelujen riittävyydestä sekä kansalaisten oikeusturvasta.

Palaa otsikoihin