Uutisarkistoa vuodelta 2010
15.12.2010 15.50
Työelämän joustavuus ja johtaminen korostuivat Akavan 60-vuotisjuhlaseminaarissa
Akava järjesti eilen seminaarin aiheesta Kunnon työolot – pitkät työurat toimintansa 60-vuotismerkkipäivän merkeissä. Korkea työllisyys, työelämän joustavuus, hyvinvoinnin edistäminen ja johtamistaidot painottuivat, kun pohdittiin työurien pidentämisen keinoja. Eläkeiän mekaaninen nostamisen sijaan on panostettava työssä jaksamisen ja työllisyyden edellytyksiin, jotta julkisen talouden kestävyysvaje ei karkaa käsistä.
Puheenjohtaja Matti Viljanen painotti seminaarin avauksessa työllistymisen ja vastuullisen yhteiskuntapolitiikan merkitystä työurien pidentämiseksi. Vastuullisuuteen kuuluu työelämätarpeita vastaava koulutus, joka mahdollistaa nuorten pääsyn työuran alkuun. Joustavuutta työuran eri vaiheissa pitää lisätä. Työuran keskivaiheilla on tärkeää edistää osaamista ja jaksamista. Lisäksi ikääntyvien työllisyyttä on parannettava. Paneelikeskustelussa korostuivat lisäksi työelämätaidot sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen.Viljasen mukaan valtaosa akavalaisista pitää osaamisen ylläpitämistä merkittävänä työelämässä jaksamiselle ja toivoo saavansa työnantajan tarjoamaa lisäkoulutusta. Esimiestyön roolia ei voi väheksyä, mutta se saa julkisessa keskustelussa nykyisin jopa syyllistävän sävyn. Asiantuntijatehtävissä on kiinnitettävä erityistä huomiota esimiestyön lisäksi työajanseurantaan. Työn sankaruuden ristiriitainen mittari on meillä matkapäivien määrä, johon liittyy ylikuormittumisen riski. Viljanen pohti myös työilmapiirin sisällyttämistä henkilöstötilinpäätökseen.
Irti alkuteollisen ajan johtamisopeista
Paneelikeskusteluun osallistuivat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen, Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle ja FT, konsultti Pentti Sydänmaalakka. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että työelämässä moni asia on hyvin, vaikka ongelmat ovat toistuvasti esillä julkisuudessa. Toimivia ja hyvinvoivia työyhteisöjä on paljon, mutta välillä ja paikoin kiikastaa. Keskustelijat katsoivat että työelämän kipukohdissa on kyse muustakin kuin puutteellisesta johtamisesta, vaikka esimiestyön ja johtamisen osaamisessa on kehittämisen varaa.Pentti Sydänmaanlakan mielestä syytä mieltää johtaminen oman itsensä sekä hyvän yhteistyön johtamiseksi – eikä vain johtajien työksi. Työyhteisön toimivuus ja työilmapiiri ovat koko työyhteisön vastuulla. Johtajienkaan ei pidä polttaa itseään loppuun, vaan itse kunkin on huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Seppo Kettunen nosti esiin tiedon välittämisen johtajan keskeisenä tehtävänä ja keinona osoittaa arvostusta. Uutta työnteon kulttuuria olisi kannustavuuden, avoimuuden ja joustavuuden lisääminen, jota erityisesti nuoret kaipaavat. Myös Minna Helle painotti, että asiantuntijatyö edellyttää uudenlaista johtamista.
Eloa, iloa ja joustoa työntekoon
Sydänmaanlakka moitti suomalaisia työyhteisöjä tylsiksi. Se ajaa väkeä varhain eläkkeelle. Hän kannusti rakentamaan mielekkäitä ja älykkäitä työyhteisöjä sekä uudistamaan niiden toimintalogiikkaa. Kettunen muistutti, että ennenaikaisten eläkkeiden määrää pitäisi ehdottomasti pystyä vähentämään. Työssä jaksamisen edellytyksiä voidaan parantaa myös kohentamalla työnteon sujuvuutta. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi tarvitaan joustavia järjestelyjä eri elämänvaiheissa. Anne Bernerin mukaan yksityiselämän vaikeuksien heijastuessa työntekoon vaikeudet näyttäytyvät herkästi työpaikan ongelmina.Monitahoista hyvinvointia ja kuntoa
Kettunen painotti, että hyvinvointi on yksilön kokemus tilanteesta, ja vaikeassa elämäntilanteessa työ on monesti kantava tekijä. Sydänmaalakka nosti esiin kokonaiskunto-käsitteen, joka koostuu ammatillisesta, fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta sekä uudistumiskunnosta. Näissä kaikissa yksilön pitää itse huolehtia hyvinvoinnistaan. Hänen mielestään elämäntavan ja yhteiskunnan nopeat muutokset ovat kuitenkin aiheuttaneet elämänhallinnan menettämistä, jossa ei ole kyse työyhteisön ongelmista. Helteen mukaan työhön paluuta sairausloman jälkeen on helpotettava, ja lisäksi työpaikalla on tartuttava kuormitustekijöihin ja ongelmia aiheuttaneisiin tilanteisiin.Käsitykset ja lainsäädäntö työelämän muutosten jälkijunassa
Pääministeri Mari Kiviniemi peilasi työelämän kehitystä suomalaisen yhteiskunnan muutokseen. Työn lähteiden uudistuttuakin perinteinen kuva työnteosta vallitsee edelleen: aika- ja paikkasidonnainen työ mielletään lähtökohdaksi, vaikka uudenlaiset työnteon muodot ja työtavat ovat yleistyneet. Väestörakenteen muutos edellyttää talouskasvua ja korkeaa työllisyyttä, jotta hyvinvointipalvelut voidaan säilyttää ja varmistaa julkisen talouden rahoituspohja. Pelkkää leikkauslistojen laatimista Kiviniemi ei kelpuuta julkisen talouden kunnostamisen keinoksi, vaan tarvitaan menojen tarkentaa kohdentamista, rakenteiden tarkastelua ja järkevää säästämistä sekä maltillisia veronkiristyksiä.
