Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka

 
Koulutus ja tutkimus nähdään keskeisenä investointina Suomen tulevaisuuteen. Laadukkaasta koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta alkaen on huolehdittava. Koulutusjärjestelmän kehittämistä koskevissa ratkaisuissa varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus nostaa omaa koulutustasoaan ja osaamistaan läpi työuran ja elämän – asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä kannustaa parantamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Käynnistetään kehittämis- ja tutkimushanke digitalisaation vaatimusten huomioimiseksi koulutusjärjestelmässä, tutkimuksessa sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Suomalaisten työmarkkinoiden jakoa miesten ja naisten aloihin puretaan koulutuspolitiikan keinoin. Lapsille on annettava tasa-arvokasvatusta jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä edellyttää muun muassa opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaikutusten kehittämistä.

Lukiokoulutuksen kehittämisessä varmistetaan sekä laaja että syvä yleissivistävyys keskeisimmissä aineissa. Lukiokoulutuksen osaamistavoitteita ja pedagogiikkaa kehitetään sen omista lähtökohdista. Toisen asteen sisäistä yhteistyötä lisätään mahdollisuuksien mukaan edellä mainittujen reunaehtojen puitteissa.

Laatua ja vaikuttavuutta korkeakoulutukseen

Korkeakouluopintoja varten luodaan osa-aikaisen opiskelijan status, jonka opintososiaaliset edut poikkeavat kokopäiväisen opiskelijan eduista. Tavoitteena on taata joustavat opiskelumahdollisuudet erilai-sissa elämäntilanteissa oleville. Muutos huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa ja toimintaedellytyksissä.
Tavoitteeksi asetetaan, että, vuonna 2019 kaikista korkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon. Jokaisella kandidaattitutkinnon suorittaneella on oikeus palata suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto 2–4 vuoden kuluessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Korkeakoulutuksen rahoitus palautetaan viime vuosina tehtyjä leikkauksia edeltävälle tasolle ja rahoitusindeksit toteutetaan jatkossa täysmääräisinä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteellisesti. Korkeakoulutuksen tehokkuuden lisäämisestä säästyvät varat käytetään koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkeakouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ja lisäämällä täydennyskoulutuksen myyntiä. Hallituskauden aikana tarkastellaan kokonaisvaltaisesti koulutuksen rahoituspohjan kestävyyttä ja tehdään selvitys, miten voidaan turvata koulutusjärjestelmän kestävä rahoitus kasvavien osaamistarpeiden toimintaympäristössä.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen duaalimallirakenne säilytetään nykyisellään. Yhteistyötä lisätään sekä korkeakoulusektorien sisällä että niiden välillä nykyisen korkeakoululainsäädännön puitteissa. Yhteistyötä tiivistetään alueilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tukipalveluissa. Hyödynnetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön infrastruktuurien yhteiskäyttöä ja yhteistyömahdollisuuksia. Yksittäisiä lainsäädännöllisiä ja esimerkiksi verotukseen liittyviä yhteistyön esteitä selvitetään ja poistetaan. Yliopistot jatkavat toimintansa voimakasta profilointia. 

Kannustetaan osaamisen kehittämiseen

Suunnitteilla olevat erikoistumiskoulutukset toteutetaan kaikilla aloilla. Kohtuuhintaiset koulutukset perustuvat työelämän tarpeisiin. Konsortioiden kokoonpanot laaditaan niin, että varmistetaan työelämän tarpeiden välittyminen.
Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työntekijä voi vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset. Myöskään työnantajan kustantamaa osaamisen kehittämistä ei lasketa työntekijälle verotettavaksi tuloksi.

Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulutuk¬seen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta rahoitusmallista, joka tukee koulutuksen kehittämistä kysynnän mukaan.

Sivistykselliset palvelut kuuluvat kaikille

Vapaan sivistystyön tehtävää vahvistetaan erityisesti työelämän ulkopuolella olevien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksellisten ja sivistyksellisten tarpeiden hoitamisessa.

Aloitetaan valtakunnallinen kirjastojen kehittämishanke, jonka avulla varmistetaan kirjastojen kehittyminen ajan vaatimusten mukaiseksi. Kirjastojen ja museoiden palvelut päivitetään digitaaliselle aikakaudelle kaikkialla Suomessa. Taiteen perusopetuksen ja kulttuurikasvatuksen saatavuus taataan koko maassa. Kulttuuriosaaminen hyödynnetään paremmin vahvistamaan liiketoimintaosaamista, tuotteistamista ja osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje