Kulttuuripoliittinen työ- ja elinkeinovisio

Kulttuuri avaa monipuolisia työllistymisnäkymiä 

Luovat alat ennakoivat usein tulevaa ja toimivat edelläkävijöinä – monet ajan ilmiöt heijastuvat kulttuurialan töissä ja yhteiskunnan heikkojen signaalien tunnistaminen tapahtuu usein ensin juuri kulttuurialoilla. Jatkossa tulee käyttää kulttuurialojen edelläkävijyyttä ja tutkimustietoa uusilla tavoilla. Työnantajien tulisi rohkeasti palkata eri alojen osaajia.


Suomen taloudellinen toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä ja työpaikoilta luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta. Työn kilpailukykyyn kohdistuvat haasteet edellyttävät monipuolisia ja tehokkaita innovaatioympäristöjä. Näihin liittyvät mahdollisuudet tulee yhdistää ja hyödyntää yrityksissä ja työpaikoilla. Tämä parantaa koko elinkeinoelämän kilpailukykyä, työelämän tuottavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Tuottavuuden, osaamisen ja innovaatioiden aikaansaaminen edellyttää yhteistyösuhteita koulutuksen, työelämän ja alueellisten toimijoiden välille sekä niitä tukevia toimintarakenteita. 


Luovan talouden mahdollisuudet käyttöön

Luova talous avaa uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Luovan talouden kehittäminen on innovaatiopolitiikan haaste, joka edellyttää yhteistyön lisäämistä erityisesti taiteen, tieteen, koulutuksen, kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken. Kulttuuriosaaminen tulee ottaa käyttöön vahvistamaan liiketoimintaosaamista, tuotteistamista ja osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan uusia rahoitusmalleja esimerkiksi kehitystyöhön.  


Työllisyyden mittaukseen tarkkuutta

Kulttuurialoilla on tyypillistä moniammatillisuus, jossa henkilö työllistyy osa-aikaisesti tai osavuotisesti kulttuurialan työssä ja osa-aikaisesti tai osavuotisesti muussa työssä. Työllisyysmittareita pitäisi kehittää niin, että ne antaisivat paremman kuvan todellisesta työllisyystilanteesta myös kulttuurisektorilla. Arvioinnin tueksi on edelleen kehitettävä laadullisia ja määrällisiä mittareita, jotka kuvaavat alaa paremmin. Tavoitteeksi on otettava työpaikkojen luominen ja alan toimintaedellytysten kehittäminen. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta tulee käyttää näiden mittareiden kehittämisessä.


Kulttuurialat ovat hyvin työintensiivisiä aloja, esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestäminen työllistää nyt kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tilastot osoittavat lisäksi, että kulttuurin rahatalous on voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Kulttuuritaloutta koskevien tilastotietojen kerääminen on monilta osin vaativaa, koska luovuutta sinänsä ei voi mitata. Päätöksenteon perusteena käytetään kuitenkin tilastotietoja, joten tilastointimenetelmiä on kehitettävä edelleen. Luovien alojen merkitys ja mahdollisuudet on voitava osoittaa tilastoaineiston perustuvalla tietopohjalla.


Kulttuurialalla on paljon apurahansaajia. Apurahansaajaa ei määritellä palkansaajaksi eikä yrittäjäksi, vaan hän on jotain siltä väliltä. Apurahansaajan sosiaaliturvaa on jo pyritty parantamaan, mutta lainsäädäntö ei edelleenkään vastaa käytännön todellisuutta. Apurahansaajien asemaa muun muassa verotuksessa ja sosiaaliturvassa tulee edelleen selkeyttää siten, että se tukee apurahalla tapahtuvassa työssä työllistymistä. Apurahakäytäntöjä tulee selkeyttää ja parantaa kiinnittäen huomio erityisesti apurahatyöskentelyn ja sosiaaliturvan välisten kannustinloukkujen purkamiseen. Yrittäjyyden, palkkatyön ja apurahakausien välillä tulee voida siirtyä nykyistä sujuvammin.


Kulttuurialoille koulutetuilla ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus toimia omassa ammatissaan ja tulla toimeen sen avulla. Eläkejärjestelmän ja muun sosiaaliturvajärjestelmän on tunnistettava paremmin luovien alojen erityistarpeet.

Luovien alojen yrittäjyydelle paremmat toimintaedellytykset

Kulttuurialalla toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ammatinharjoittajia ja freelancereita, jotka työllistävät itsensä. Alan yhtenä ongelmana on, että viranomaisten tulkinnat ja vaatimukset pakottavat esimerkiksi taiteilijoita ryhtymään yrittäjäksi. Kulttuurialan yritystoiminta on osaltaan palvelutoimintaa, mutta alalla toimii myös käsityöläisiä, kuvataiteilijoita ja kirjailijoita. Perinteiset kasvuyritysmallit eivät aina sellaisenaan toimi taiteen ja kulttuurin toimialoilla. Kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytykset tulee saattaa kuntoon. Olennaista on tiedon sekä tarvittavan tuen ja neuvonnan saatavuus sekä erilaisten verkostoitumista edistävien tahojen syntyminen ja yli toimialarajojen tapahtuva yhteistyö. Monimuotoisia tapoja toimia yrittäjänä on kehitettävä ja tuettava.


Yrittäjyys on yhä useammalle varteenotettava palkkatyön vaihtoehto ja luonteva askel urakehityksessä. Yrittäjyys tulisi nähdä mahdollisuutena edetä uralla, kehittyä ja hyödyntää omaa osaamista sekä nostaa ansiotasoa. Siksi yrittäjäksi siirtymisen kynnys ei saa olla liian korkealla. Lisäksi paluun yrittäjyydestä takaisin palkkatyöhön on oltava helppoa. Palkkatyö, ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys voivat vuorotella joustavasti yksilön työuralla. Sivutoimisuus ja uudenlaiset yrittäjämäiset työnteon muodot ovat tulleet jäädäkseen. Tämä edellyttää myös nykyisten työttömyyskassajärjestelmien tarkastelua uudesta näkökulmasta.


Markkinoinnin merkitys on kasvanut ja siksi kulttuurituottaja–markkinoija -ketjuja ja niiden toimivuutta pitäisi kehittää ja tukea. Liiketoimintaosaamista tarvitaan lisää. Se on otettava huomioon kulttuurialan koulutuksessa kaikilla tasoilla ja järjestettävä myös riittävästi laadukasta täydennyskoulutusta.


Luovilla aloilla on paljon annettavaa teollisille yrityksille ja muille organisaatioille. Innovaatiot syntyvät yhdistelemällä erilaista luovuutta, tietoa ja osaamista. Jo koulutusvaiheessa on annettava mahdollisuus tutustua moniammatilliseen toimintatapaan.


Verkostot ja verkostoituminen ovat tärkeää luovan alan kehitykselle. Verkostoitumismahdollisuuksia tulee kehittää eri tahojen välillä, kuten paikalliset yrittäjäjärjestöt, julkinen sektori, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt ja muut toimijat. Lisäksi tulee luoda erilaisia verkostoitumismalleja ja edistää niiden toimintaa.

Immateriaalioikeudet luovuuden turvana

Tekijänoikeudet koskevat entistä useampaa alaa

Keskeisiä tekijänoikeusintensiivisiä aloja ovat

  • tutkimus ja opetus,
  • ohjelmistoteollisuus,
  • sisällöntuotanto,
  • tieto- ja viestintätekniikan ala,
  • rakennussuunnittelu,
  • yhdyskuntasuunnittelu,
  • koneiden ja laitteiden suunnittelu ja tuotantomenetelmien suunnittelu,
  • teollinen muotoilu,
  • mainos- ja viestintäala,
  • taide- ja kulttuuriala,
  • käännös- ja tulkkausala sekä
  • konsultointi.


Tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet mahdollistavat muun muassa tietoyhteiskunnan hyödykkeisiin kohdistuvan tuotekehityksen ja yritystoiminnan. Siten ne ovat välttämätön osa kulttuurialojen perustaa. Tekijänoikeus antaa tekijälle vapauden valita, miten omaa oikeuttaan käyttää ja määrätä luovan työnsä tuloksista. Tämä on esimerkiksi tekijänoikeusintensiivisten alojen taiteilijoille tärkeää, sillä he saavat tuloja sen mukaan, paljonko heidän töitään esitetään, myydään tai käytetään. Myös monen luovan alan yrityksen tulot perustuvat immateriaalioikeuksien hyödyntämiseen. 


Luovan työn ja tekijänoikeustalouden merkitys kilpailukyvylle ja tuottavuudelle lisääntyy jatkuvasti. Luovuuteen kannustaminen edellyttää, että luovan työn tekijän asema turvataan. Siksi myös työ- ja virkasuhteissa olevien tekijänoikeuden, määräysvallan teoksen käyttöön sekä oikeuden korvaukseen täytyy olla turvattuja.


Hanketoimintaan selkeät pelisäännöt

Toisaalta yhdessä luominen tuo uusia ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka edellyttävät entistä selkeämpien pelisääntöjen määrittämistä. EU-rahoitteisuus ja muu hanketoiminta ovat arkipäivää luovilla aloilla. Hanketoiminnan säännöt tulee selkeyttää niin, että niissä turvataan työntekijän tekijänoikeudellinen asema, mutta myös tulosten hyödynnettävyys hankkeen päätyttyäkin.


Tekniikan kehitys mahdollistaa erilaisten sisältöjen luomisen ja helpottaa niiden jakelua. Suomalainen luova osaaminen saa uusia markkinoita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Työn tekemisen tapojen ja jakelukanavien muutoksiin liittyy kuitenkin kehitettävää. Eri alojen tekijöiden on syytä harjaantua yhteishankkeisiin osaamisensa markkinoinnissa. Samalla tulee olla tarjolla opastusta esimerkiksi suunnittelutyön sopimuksista kansainvälisissä hankkeissa. Tekijänoikeuksien säilyminen tulee erityisesti varmistaa. Tekniset ratkaisut tarjoavat keinoja suojautua piratismilta.


Tietoutta aineettomista oikeuksista lisättävä

Julkisia neuvontapalveluita tulisi parantaa ja opetukseen tulisi sisällyttää aineettomien oikeuksien hallinnan kokonaisuuksia. Myös EU-tasolla tekijänoikeusasioissa lähtökohtana on oltava yksittäisten tekijöiden oikeuksien turvaaminen myös työ- ja virkasuhteessa.


Toimivalla sopimuslisenssijärjestelmällä voidaan turvata kulttuuriperinnön välittyminen suurelle yleisölle saattamalla teos sopimuslisenssin puitteissa kirjaston, arkiston tai vastaavan muistiorganisaation kautta yleisölle välittäväksi.

Kulttuurista hyvinvointia

Monet tutkimustulokset ja käytännön kokemus ovat osoittaneet, että kulttuuri lisää merkittävästi hyvinvointia. Taide- ja kulttuurialan toimintamahdollisuuksia parantamalla edistetään taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Laadukkaat kulttuuripalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia, joten kulttuuri on nähtävä osana hyvinvointipolitiikkaa.


Nykyisin työelämälle on ominaista jatkuva muutos, epävarmuus, globalisoituminen ja verkostoituminen. Työn, työpäivien ja työuran pirstaloituminen sekä kiire ovat isoja haasteita ikääntymisen rinnalla. Työntekijöiltä odotetaan entistä enemmän joustavuutta, itsenäistä vastuunottamista, monialaisuutta, innovatiivisuutta ja yhteistyökykyä. Mielekäs työ ja kannustava ilmapiiri lisäävät osaltaan luovuutta. Tämän lisäksi johtamisen ja työn organisoinnin on tuettava luovuutta. Luovuus edellyttää taukoja työnteossa sekä yksittäisen työpäivän että työuran aikana. Luovat ratkaisut vaativat resursseja ja aikaa. Työn suunnitteluun ja arviointiin on panostettava.


Taidelähtöisiä menetelmiä voidaan käyttää työyhteisön kehittämistyössä, työntekijän tukemisessa ja työilmapiirin parantamisessa. Työyhteisöt voivat kannustaa kulttuuripalveluiden käyttöön esimerkiksi tarjoamalla kulttuuri- ja virikeseteleitä työntekijöiden käytettäväksi. Kulttuuri tarjoaa vastapainoa työelämälle edistäen työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luovuuteen kannustaminen tulee ottaa osaksi työelämän kehittämisohjelmia.


Luovat ja taidelähtöiset menetelmät ovat monilla aloilla tärkeä osa asiakas- ja potilastyötä. Potilastyössä taiteet ja taidelähtöiset menetelmät on nähtävä osana sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kasvattamista. Kulttuurin ja taiteen sekä taidelähtöisten menetelmien käytöllä voidaan esimerkiksi parantaa sosiaalisia taitoja ja auttaa elämänkriiseistä selviämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Lisäksi niiden avulla voidaan elävöittää kaupunkikulttuuria ja tukea yhteisöllisen mielenterveyden hoitamista.

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje