Kulttuuripoliittinen yhteiskuntavisio

Luovuuden ja kulttuurin vahvistaminen kehittää suomalaista yhteiskuntaa

Perustuslaissa on turvattu useita kulttuurisia oikeuksia. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa luomaan riittävät edellytykset tieteen ja taiteen vapaalle harjoittamiselle ja ihmisten mahdollisuudelle itsensä kehittämiseen. Perustuslaki velvoittaa huolehtimaan kulttuuriperinnöstä ja eri ryhmien oikeudesta ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Kulttuurialat kattavat taiteellisen työn luomisen, esittämisen, tallentamisen ja välittämisen sekä kulttuuriperinnön ylläpitämisen, tutkimisen, välittämisen ja keruun. Kulttuurialojen lisäksi luovien alojen käsite kattaa useita uusia ammattiryhmiä ja -aloja, jotka ovat tulleet taidepainotteisen kulttuuritoiminnan rinnalle, esimerkiksi pelien suunnittelijat, palvelumuotoilijat sekä kulttuurituottajat ja välittäjäammatit yleisesti.

Luovat alat kehittyvät jatkuvasti

Luoviin aloihin kuuluvat kaikki alat, jotka synnyttävät tekijänoikeuksia, patentteja tai tuotemerkkejä. Markkinoille tulee jatkossa entistä enemmän tekijänoikeuksiin pohjautuvia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joita toteutetaan luovien alojen liiketoiminnan avulla. Luovien alojen peruspiirteenä on toimialarajojen rohkea ylittäminen kehittämis- ja tuotekehitystyössä. Oleellista on lisäksi kyky hyödyntää kulttuuriosaamista entistä luovemmin ja monipuolisemmin ns. ei-tyypillisillä toimialoilla tai asiayhteyksissä, kuten hyvinvointipalveluissa, asuinalueiden suunnittelussa ja teknologisissa innovaatioissa.

Luovuuteen ja luovaan työhön liittyy työntekijöiden moraalisten ja taloudellisten oikeuksien turvaaminen sekä ilmaisunvapaus ja taiteellinen vapaus. Näiden oikeuksien on oltava lähtökohtana kulttuuria koskevassa päätöksenteossa, resursoinnissa ja edunvalvonnassa.

Taiteella, kulttuurilla ja luovuudella on pysyvä itseisarvo sivistyneessä yhteiskunnassa. Kulttuuria voidaan tarkastella sekä luovan tekemisen että aktiivisen kuluttamisen kautta: se kuuluu sekä työhön että vapaa-aikaan. Kulttuuri vaikuttaa elämänlaatuun, itsensä toteuttamiseen ja sivistyksen kehittämiseen. Kulttuuria ohjataan ja säännellään kulttuuripolitiikalla ja lisäksi kulttuuri kuuluu hallinnonaloja yhdistävään politiikkaan, kuten koulutus-, innovaatio- ja ympäristö-, kestävän kehityksen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.

Luovan yritystoiminnan muuttaminen tuottavaksi liiketoiminnaksi on haasteellista. Jotta luovien alojen yritykset menestyisivät ja rakentaisivat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä teollisuuden rinnalla, tarvitaan laajaa ja uudenlaista yhteistyötä eri alojen välillä. Kulttuuriosaamista tarvitaan entistä enemmän liike- ja yritystoiminnassa ja palvelukonseptien kehittämisessä sekä teknisten laitteiden ja ratkaisujen toteutuksessa.

Kulttuuripalvelut kuuluvat kaikille

Kulttuuripalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja peruspalveluja, jotka vaikuttavat heidän hyvin-vointiinsa. Kulttuurimenot ovat noin 2–5 prosenttia kuntien menoista. Esimerkiksi kirjastot, museot ja taidelaitokset kuuluvat kulttuuripalvelujen kenttään. Kulttuuristen peruspalveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen on julkisen sektorin vastuulla. Saatavuudessa ja saavutettavuudessa on huomioitava laajasti eri kohderyhmät. Osaava ja pätevä henkilökunta on pohja laadukkaille palveluille.

Kuntarakenteen uudistaminen ohjaa opetus- ja kulttuuripalveluiden rakenteiden ja järjestämistapojen uudistamista. Yhteistyötä tekevät kunnat määrittelevät yhdessä halutun palvelutarjonnan, yhteistyön organisoinnin ja palvelujen tuotantotavat sekä mitkä palvelut tarjotaan kuntarajat ylittäen. Julkiset palvelut ovat tarpeen ennen kaikkea sellaisissa toiminnoissa, joihin ei synny palveluja markkinalähtöisesti.

Suomen kirjastojärjestelmä on koko maan kattava alueellinen ja paikallinen kulttuuri- ja sivistyslaitos. Se tarjoaa koko kansalle maksuttoman pääsyn taiteen, tieteen ja viihteen pariin. Merkittävänä muistiorganisaationa se säilyttää ja ylläpitää historiaamme ja identiteettiämme. Kirjastojen rooli lähipalveluna on turvattava. Kuntien kulttuuripalveluiden ja perusopetuksen välistä yhteistyötä on edelleen kehitettävä.

Valtion kulttuuripolitiikan tavoitteita ovat luovuuden, moninaisuuden ja osallisuuden edistäminen. Myös kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on tärkeää. Tavoitteita toteutetaan edistämällä taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden sekä kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä ja kehittymistä, kulttuurin tasa-arvoista ja monipuolista saatavuutta, saavutettavuutta ja käyttöä, kulttuurituotantoa, alan työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä vahvistamalla yhteiskunnan kulttuurista perustaa. Akava tukee valtion kulttuuripoliittisia tavoitteita ja pitää tärkeänä edistää kulttuurisesti ja sivistyksellisesti vahvan yhteiskunnan rakentamista taloudellisesti vaikeinakin aikoina.

Hyvinvoinnin perusta julkisissa palveluissa

Luovuuden ja innovatiivisuuden avulla voidaan kehittää yhteistyötä julkisissa palveluissa eri sektoreiden välillä. Kuntaorganisaation tehtävänä on koordinoida ja tukea palvelutuotantoa. Koulut ja päiväkodit luovat perustaa kansalaisen menestykselle ja työelämälle. Suomen mallin erityispiirteenä on, että nämä palvelut ovat maksuttomia tai vahvasti tuettuja. Vapaa-ajan palvelut jäävät usein huomiotta julkisista palveluista puhuttaessa. Kansalaisten elämänlaadulle tärkeitä palveluita ovat muun muassa kirjastot, museot, taidelaitokset, liikuntapalvelut sekä vapaa sivistystyö ja yhdistystoiminta.

Alueen kulttuuripääomalla on merkittävä vaikutus suomalaisten kaupunkien ja kuntien imagoon ja vetovoimaan. Kulttuuripolitiikka on siirtynyt alueiden kehittämisen yhteydessä yhä enemmän elinkeino- ja yrittäjyysperustaiseen kehittämispolitiikkaan. Kulttuuritarjonnalla voidaan houkutella osaavaa työvoimaa alueelle. Muuttopäätöksissä alueen kulttuuripääoman vetovoima liittyy erityisesti elämänlaadun kohentamiseen.

Kulttuurin opetusta tulee tarjota kaikenikäisille

Kasvatus ja koulutus ovat kaiken sivistyksen perusta. Tiede ja taide ovat tärkeitä arvoja itsessään. Oppimaan oppiminen luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle, joten luonnollisen uteliaisuuden ruokkiminen on tärkeää kasvatus- ja koulutusjatkumon kaikissa osissa. Opiskeluvuosina hankitun uteliaan elämänotteen pitäisi säilyä koko työuran ajan, sillä se on innovaatiotoiminnan perusedellytys. Osaaminen ei ole pelkästään suoritteiden tekemistä tai mallien seuraamista, vaan on ymmärrettävä, mitä tekee. Luovuuden kehittymistä on tuettava kasvatuksen ja koulutuksen kaikilla tasoilla.

Taito- ja taideaineet kehittävät monin tavoin

Taito- ja taideaineiden opetus edistää muuta oppimista. Ne ovat avainasemassa persoonallisuuden, identiteetin ja itseluottamuksen kehittymisessä sekä yhteisöön liittymisessä. Taito- ja taideaineet vaikuttavat vahvasti hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen kasvuun ja koulussa viihtymiseen. Lisäksi niiden opinnot antavat valmiuksia ilmaista itseään, hakeutua taiteenalojen koulutukseen sekä edistävät myös muuta taiteeseen liittyvää toimintaa. 

Tasa-arvoista tarjontaa

Alueellista tasa-arvoa taiteen perusopetuksessa on parannettava ja kehitettävä. Taiteen perusopetusta annetaan muun muassa musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Myös muilla kunnilla kuin suurilla kaupungeilla on oltava mahdollisuus ylläpitää ja järjestää laadukasta taiteen perusopetusta. Olemassa olevan taiteen perusopetuksen säilyttäminen ja uusien taiteenalojen mukaan ottaminen edellyttää kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Erilaiset alueelliset ratkaisut on mahdollistettava, jotta opetus vastaa alueen ja asiakkaan tarpeita.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset, joita ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot, tarjoavat koulutusta matalan kynnyksen palveluina. Näin tulee olla jatkossakin, sillä nämä oppilaitokset tarjoavat erityisesti taidollista ja kulttuurista sivistystä. Vapaa sivistystyö antaa aikuisille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja vastapainoa työelämälle.

Laadusta jatkuvuutta

Kulttuuripalveluiden ja alan koulutuksen korkea tasoisuus taataan laadukkaalla peruskoulutuksella ja täydennyskoulutuksella. Nämä edistävät pysyvää ja jatkuvaa kulttuurin kehittämistä ja kehittymistä. Kulttuurialan koulutuspaikkojen määrän tulee vastata työelämän ja kansalaisten tarpeita. Lisäksi kaikilla koulutustasoilla on tuettava luovuuden kehittymistä eri oppiaineissa.

Kulttuurialoille valmistuvat voivat hyödyntää koulutustaan monin tavoin toimiessaan muualla kuin kulttuurialoilla kuten palvelukonseptien kehittämisessä sekä teknisten laitteiden ja ratkaisujen toteutuksessa. Kulttuurialan koulutuksessa on tarjottava vahvemmin yrittäjyysopintoja, sillä alalle työllistytään yrittäjiksi muun muassa opintojen aikana syntyneiden innovaatioiden pohjalta.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje