Osaava Suomi luo hyvinvointia

Koulutus- ja työllisyyspolitiikan ongelmia ja ratkaisuja

Pääkohdat

Ratkaisu 1. Asiantuntija oppii tavoitteellisesti koko työuransa ajan

  • Kaikkien korkeasti koulutettujen tulisi saada vähintään kahdeksan työnantajan maksamaa koulutuspäivää vuodessa. Osaamisen kehittämisen rahoituksesta on sovittava sitovasti työ- ja virkaehtosopimuksissa.
  • Työpaikoilla on kehitettävä malleja osaamisen tunnistamiseen, kehittämiseen ja sen jakamiseen.

Ratkaisu 2: Korkeakouluihin sijoittaminen luo uutta kasvua    

  • Korkeakoulujen indeksijäädyttämisistä on luovuttava ja resursseja on kasvatettava pitkäjänteisesti.
  • Suomalaisten korkeakoulujen tulee varautua ja vastata kiihtyvään koulutuskilpailuun.
  • Suomessa tulee laatia kansalliset pelisäännöt Suomeen tuleville korkeakoulutuksen tarjoajille.

Ratkaisu 3. Valintoja, yhteistyötä ja roolien selkeyttämistä korkeakoulu-politiikkaan

  • Tärkein reunaehto korkeakoululaitoksen kehittämisessä on säilyttää koulutukset ja tutkintojen tuottama erilainen osaaminen
  • Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä on jatkettava tavoitteellisesti. Koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueiden pitää näkyä aidosti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa.

Ratkaisu 4. Ammattikorkeakoulutetuille parempi asema työmarkkinoilla

  • Laadullinen työllistyminen on lisättävä ammattikorkeakoulujen rahoituskriteeriksi.
  • Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla tulee olla realistinen mahdollisuus hakeutua ja tulla valituiksi yliopistojen tohtorikoulutukseen.

Ratkaisu 5. Tiedepolitiikkaa vahvistettava ja yliopistojen strategista kehittämistä jatkettava

  • Yritysten ja tutkimuksen vuorovaikutusta on vahvistettava. Tutkijakoulutusta on kehitettävä niin, että se tarjoaa paremmat valmiudet ja reitit työllistyä muuallekin kuin yliopistoihin.
  • Henkilöstöjohtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota yliopistoissa.

Ratkaisu 6. Opiskelija ja oppiminen valokeilaan    

  • Jokaiseen tutkintoon on sisällytettävä työnhakua, urasuunnittelua, työelämätietoutta sekä työelämäjakso.
  • Koulutuksen laatu ja tuotettu osaaminen on tehtävä näkyvämmäksi osaksi korkeakoulujen laadun arvioinnissa.

Ratkaisu 7. Korkeasti koulutetun työttömän saatava apua    

  • Ennakointijärjestelmään tulee vakiinnuttaa skenaariotyöskentelyn vaihe, jossa työvoimatarvetta arvioidaan monipuolisesti kansantalouden, työmarkkinoiden kehittämisen sekä koulutuspoliittisten tavoitteiden näkökulmasta.
  • Korkeakoulujen on otettava selkeä vastuu osaamistarpeiden ennakoinnista ja tiedon käyttämisestä opetussuunnitelmien, tutkintojen ja opetuksen kehittämisessä.
  • Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluita on kehitettävä niin, että ne palvelevat laaduk-kaasti myös korkeasti koulutettuja työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia.

Ratkaisu 8. Osa-aikaiselle opiskelijuudelle luotava puitteet

  • Keskusteluun: tarvitaanko osa-aikaisen opiskelijan status takaamaan joustavat opiskelumahdollisuudet eri elämäntilanteissa?
  • Työssä hankitun osaamisen tunnistaminen edellyttää, että korkeakoulutuksessa kehitetään osaamisen näyttämiseen soveltuvia arviointimenetelmiä.

Ratkaisu 9. Opiskelijavalinnat tukemaan mahdollisuuksien tasa-arvoa

  • Ilman korkeakoulupaikkaa jääneiden uusien ylioppilaiden ohjausvastuu on osoitettava jollekin taholle.
  • Alakohtaista valintayhteistyötä on tehtävä kaikilla aloilla. Vaihtoehtoja valintakokeille on lisättävä, esimerkkeinä verkkokurssit tai kansainväliset MOOCt (massiivinen avoin verkkokurssi).

Ratkaisu 10. Lukio-opetusta kehitettävä yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti

  • Lukiota ja ammatillisen toisen asteen koulutusten sisältöjä on kehitettävä niiden omista lähtökohdista.
  • Lukion kehittämisessä on keskityttävä erityisesti opetussuunnitelmien yleisten tavoitteiden saavuttamiseen ja dynaamisten, integroitujen tiedonhallintataitojen vahvistamiseen.

Ratkaisu 11. Oppivelvollisuusiän nosto on väline vähentää syrjäytymisriskiä

  • Erityisenä painopisteenä syrjäytymisen ehkäisyssä tulee olla joustavan perusopetuksen varmistaminen, erityisopetuksen kehittäminen sekä oppilaan ohjaus jo peruskoulussa.
  • Nuorta on autettava ”yhden luukun periaatteella”, josta hän saa kattavan psykososiaalisen tuen, opinto-ohjauksen ja mahdollisuuden suorittaa tutkinnon osia opiskelupaikan puuttuessa. Vastuut on määriteltävä selvästi.
  • Erilaisia työvaltaisia opiskelumuotoja ammatillisella toisella asteella on kehitettävä systemaattisesti ja niiden asemaa on vahvistettava rahoituksellisesti.

Ratkaisu 12. Oppimisen motivaatio ja innostus herätettävä jo peruskoulussa

  • Perusopetuksen tärkein tavoite on taata kaikille lapsille vahvat perusvalmiudet ja vahvistaa henkilökohtaista oppimisen ja opiskelun motivaatiota.
  • Digitaalisen osaamisen ja ymmärryksen perusteet on saatava jo perusasteelta. Modernia tieto- ja viestintäteknologiaa on hyödynnettävä oppimisympäristöjen kehit-tämisessä.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje