26.11.2013

Maaseudun mullasta versoaa akavalaista yrittäjyyttä

Akavan yrittäjäpalkinto myönnettiin tänä vuonna hämeenkyröläiselle agronomipariskunnalle.

Yrittäjäpalkinto: Harrinkari ja Yrjölä
Tiina Harrinkari ja Tommi Yrjölä ovat iloisen yllättyneitä saamastaan palkinnosta. – Länsisuomalaista kiitosta lainaten "ei teirän olis ny tarvinnu...", pariskunta veistelee.

Akavan yrittäjäpalkinto matkasi tänä vuonna Hämeenkyröön Yrjölän marjatilalle. Agronomit Tiina Harrinkari ja Tommi Yrjölä saivat palkinnon Akavan liittokokouksen yhteydessä. Pariskunta on kunnianosoituksesta yllättynyt ja iloinen.

– Akavalaisia toimii mitä kummallisimmilla aloilla yrittäjinä, mutta moni tuskin tulee ajatelleeksi perustuotantoa akateemisena alana. Tämä tekee tunnustuksesta erityisen hienon, Harrinkari ja Yrjölä kiittävät.

Yrjölän marjatila on Hämeenkyrön Mahnalassa sijaitseva monitoimitila, jossa harjoitetaan monipuolista marjojen ja vihannesten tuotantoa, jatkojalostusta sekä suoramyyntiä. Tilan erikoisuutena ovat muun muassa marjasorbetit eli gelatot.

Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän mielestä Harrinkari ja Yrjölä ovat onnistuneet esimerkillisesti yhdistämään tilallaan eri toiminnot alkutuotannosta elämysmatkailuun. Työryhmä antoi erityistä kiitosta tutkimus- ja koulutusyhteistyölle, jota Yrjölän tila on tehnyt muun muassa Helsingin yliopiston kanssa.

Viikin kampukselta yrittäjiksi

Harrinkari ja Yrjölä tapasivat toisensa opiskeluaikoina Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Molemmat ovat koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maistereita, Harrinkari kotieläinagronomi ja Yrjölä puutarha-agronomi.

Yrjölälle oli ollut nuoresta asti selvää, että hän tulee jatkamaan kotitilaansa jossain muodossa.

– Tila on ollut meidän suvulla vuodesta 1725, jolloin kasakat tappoivat lähes kaikki edelliset isännät Mahnalasta. Täällä oli Ison Vihan aikaan sotilasleiri, Yrjölä kertoo.

Yrjölä ehti työskennellä pari vuotta tutkijana ja assistenttina yliopistolla ennen tilalle muuttoa. Harrinkari puolestaan toimi muutaman vuoden ajan Itikka osuuskunnan kenttäpäällikkönä. Sen jälkeen yrittäjän elämä on vienyt mennessään. Tilatöiden lisäksi Harrinkari tekee luento- ja opetuskeikkoja sekä kirjoittaa ammattilehtiin kotieläintuotannosta.

Paikallisuus tuo vakautta

Sesonkiaikana Yrjölän tilalla työskentelee yli 50 työntekijää, joista enemmistö tulee lähiseudulta. Kokoaikaisiksi työntekijöiksi laskettuna tila työllistää noin yksitoista henkilötyövuotta.
 
– Työntekijämäärä on pikku hiljaa lisääntynyt. Asiakkaat määräävät tulevaisuuden. Sellainen tuntuma on, että kasvu jatkuu hissukseen, välillä hypäyksin, kuten tähänkin asti, Harrinkari sanoo.

Paikallisuus on yrittäjäkaksikon mukaan maaseutuyrittämisen vahvuus.

– Useimmat maaseutuyritykset ovat pieniä, käyttävät paikallisten yritysten palveluja ja myyvät tuotteensa lähelle. Tällainen mikroyrittäjyys ei tee uutta nousukautta, mutta paikallisuus tuo vakautta, Yrjölä kuvaa.

Maaseudun kvartaali on 25 vuotta

Maaseutuyrittäminen ei ole hätäisen hommia. Se vaatii Harrinkarin ja Yrjölän mukaan pitkää pinnaa ja osaamista. Koulutuksesta on hyötyä monessa kohtaa.

– Maatalouden kvartaali on 25 vuotta. Tuoreita marjoja myyvä marjatila tulee tavallaan joka vuosi sesongin alkaessa uudelleen markkinoille. Tavallisesti jotain asiaa on mahdollista kokeilla kerran vuodessa. Yksi kasvukausi on kuin sotaväen operaatio, jossa pitää olla oikeat tavarat ja henkilöt oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mielellään samassa kuin asiakkaat, Yrjölä vertaa.
 
Tempoileva politiikka muodostaa pariskunnan mielestä matalakatteiselle, suuriin investointeihin perustuvalle tuottamiselle merkittävän riskin, kun etukäteen ei voi tietää mikä seuraavalla ohjelmakaudella on muotia.

– Tosin meihin hallinnon muoti-ilmiöt eivät juuri vaikuta, koska myymme suoraan asiakkaille ja toimintamme on hyvin työvoimavaltaista. Sen sijaan meidän on seurattava tarkasti asiakkaita, Harrinkari tarkentaa.

Maalaisjärkeä sääntelyyn

Yrittäjäpariskunnan mielestä itsensä työllistäjiä voisi olla Suomessa enemmänkin, mutta lainsäädäntö ja viranomaisten ristiriitaiset näkemykset tekevät toiminnan hankalaksi.
 
– Pitäisikin vakavasti pohtia, voisiko yrittäjyyden byrokratiaa ja esteitä vähentää. Muutoksia on jo tullut, mutta yhä edelleen on monia toimintaa mutkistuttavia seikkoja, jotka eivät liity millään tavalla ruokaturvallisuuteen, Yrjölä sanoo.
 
Pariskunnan mukaan esimerkiksi Suomen alkoholipolitiikka ajaa maaseudun matkailu- ja ravintolatoiminnan ahtaalle.

– Tuntuu, että maalaisjärki puuttuu, Harrinkari huomauttaa.

Yrittäjäpalkinto: Yrjölän tila Puimassuuli
Yrjölän tilan Puimasuuli valmistui kahvilaksi ja myymäläksi kaksi vuotta sitten. Alun perin puimasuuli on rakennettu vuonna 1914.

  • Teksti: Jaana Parkkola
  • Kuvat: Jaana Parkkola ja Markku Pulkkinen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje