Ajassa
26.11.2015

Yhä useamman korkeakoulutetun työttömyys pitkittyy

Akavan mielestä korkeakoulutettujen työnvälityspalveluja ja uraohjausta on tehostettava. Valtion tulisi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä tukea investointeja. Myös itsensä työllistäjien asemaa on kehitettävä.

Akava korkeakoulutetut työttömät_b
Korkeakoulutetut työttömät. Työttömät ilman lomautettuja. Korkeakoulutetut ovat vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Tiedot lokakuun lopussa 2008–2015. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Työpaikkaa vailla on nyt lähes 47 000 korkeakoulutettua. Valoa synkkiin lukuihin tuo se, että työttömyys ei enää kasva yhä lujaa kuin vuosi sitten.

– Tämä on neljäs vuosi putkeen, kun korkeakoulutettujen työllisyys heikentyy. Onneksi kasvu on hidastunut kahden vuoden takaisesta 30 prosentista juuri saatujen tietojen mukaan jo noin 12 prosenttiin, Akavan ekonomisti Heikki Taulu tulkitsee tuoreita työ- ja elinkeinoministeriön tilastoja.

Hälyttävää on, että pitkäaikaistyöttömien osuus korkeakoulutetuista työttömistä on noussut kolmessa vuodessa yli 60 prosenttia – 21 prosentista 32 prosenttiin.

– Etenkin ikääntyneet työnsä menettäjät sekä tutkijat ovat vaarassa jäädä työttömiksi pidemmäksi aikaa. Työttömistä tutkijoista 40 prosenttia on hakenut töitä yli vuoden, Taulu kertoo.

Työttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu kiihtyi finanssikriisin jälkeen vuonna 2009. Välillä oli tasaisempi vaihe, mutta vuodesta 2012 alkaen tilanne on pahentunut yhtäjaksoisesti.  

 Työttömyys riivaa suomalaisia jatkossakin. Taulu arvioi, että suurtyöttömyys on tullut jäädäkseen.

– Pahoin pelkään, ettei Suomessa enää päästä alle 200 000 työttömän.

Koulutus kannattaa silti edelleen. Työttömien enemmistönä pysyvät vähän koulutetut, sillä suorittavan työn tarve vähenee. Hyvin koulutetut työllistyvät nyt ja jatkossa muita paremmin. Korkeakoulutettujen työttömyysaste on työministeriön luvuin mitattuna 6,5 prosenttia, muiden 12. Korkeakoulutettujen asema on kuitenkin heikentynyt niistä ajoista, jolloin akateeminen tutkinto takasi työpaikan.

Insinöörit ja tradenomit työn haussa, lääkäreille riittää paikkoja

– Insinöörit ja tradenomit, humanististen aineiden maisterit sekä diplomi-insinöörit, Taulu luettelee akavalaistutkintoja, joiden suorittaneissa on eniten työttömiä.

Vientialojen ongelmat iskivät vuonna 2009 teknistaloudellisiin aloihin. Taantuman pitkittyminen on neljän viime vuoden aikana laajentanut korkeakoulutettujen työttömyyden muillekin aloille. Poikkeuksen tekevät vain lääkärit ja hammaslääkärit, joiden työttömyys on lähes olematonta.    

Prosenttiosuuksilla mitaten taideaineita opiskelleiden tilanne on hankalin. Heistä 13 prosenttia on kortistossa. Humanistisista tiedekunnista valmistuneista filosofian maistereista kortistoon on kirjautunut yhdeksän prosenttia.

Tutkija-asteen suorittaneista on työttöminä pienempi osa kuin maistereista. Työttömiä tutkijoita on silti reilusti yli puolitoista tuhatta ja määrä kasvaa.  

Joillakin aloilla rakenneongelmat syövät työpaikkoja.

– Esimerkiksi media-alan opiskelu oli vielä 5–10 vuotta sitten tosi suosittua. Nyt ala tarjoaa valmistuneille lähinnä vain projekteja ja pätkätöitä, Taulu kuvaa.

Vastavalmistuneet jäävät muutoinkin turhan usein kolkuttelemaan työpaikkojen ovia. Ensimmäisen työpaikan saanti on vaikeaa. Toisaalta työttömäksi jäänti uran loppupäässä on kohtalokasta, koska ikääntyneiden työttömyys pitkittyy helposti.

Työnvälitystä ja uraohjausta kehitettävä

Taulu katsoo työttömyyden johtuvan ennen kaikkea talouden taantumasta. Näin ollen sitä voidaan parhaiten hoitaa talouspolitiikalla.

– Työttömyys on isoksi osaksi suhdanneongelma, joten työllisyys paranee kunnolla vasta, kun talous alkaa kasvaa, Taulu sanoo.

Tilannetta voidaan helpottaa työllisyyspolitiikalla. Työnvälityspalvelujen tehostaminen lieventää niin sanottua kohtaanto-ongelmaa: työvoimaa tarvitsevat yritykset ja työnhakijat löytävät toisensa nykyistä helpommin.  

Taulun mielestä työpaikkojen etsimisessä työttömille kannattaa hyödyntää myös yksityisiä palveluntuottajia, jotka saavat tulokseen perustuvaa palkkaa. Heidän panoksensa paikkaa TE-toimistojen resurssipulaa, joka heikentää esimerkiksi korkeakoulutettujen työllistymispalveluita.

Lisäksi apua työn hakuun ja työllistymiseen tuo uraohjaus. Akavan jäsenliitot ovat kehittäneet uraohjausta pilottihankkeessa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kokemukset tästä uudenlaisesta kumppanuudesta ovat olleet lupaavia. Toimintamalli jatkunee tulevaisuudessa jossain muodossa.

– Korkeakouluissa opiskelevat hyötyisivät opiskelun ja työelämän tiiviimmästä kytkemisestä toisiinsa. Kun hankkii opintojen aikana oman alan työkokemusta, saa jalan vähintään työpaikkojen oven rakoon, Taulu muistuttaa.

Avaintekijä, jolla turvataan korkeakoulutettujen tulevaisuus, on Taulun mielestä maamme korkeakoulutuksen laatu.

– Suomen korkeakoulujen on kestettävä kansainvälinen vertailu. Muualla maailmassa on mahtavia yliopistoja. Meidän yliopistojemme on pystyttävä kilpailemaan niiden kanssa.

 Koko kansantalous kärsii

– Korkeakoulutettujen kasvava työttömyys on ongelma heille itselleen. Välillisesti se on koko kansantalouden ongelma, asiantuntija Vesa Vuorenkoski sanoo.

Elinkeinopolitiikan asiantuntija perustelee sanomaansa sillä, että korkeakoulutettu väki tekee paljolti työtä, joka tukee muiden työllistymistä ja talouskasvua. Etenkin tutkimus- ja kehitystoiminnan parissa työskentelevät tuottavat uutta kasvua ja kilpailukykyä.

Teollisuuden t&k-henkilöstön määrä on kuitenkin pudonnut neljänneksellä vuoteen 2008 verrattuna. Tuolloin heitä oli noin 28 000, nyt enää noin 20 000.

– Huolestuttaa suuresti, että teollisuus uskoo näin huonosti tulevaisuuteensa, Vuorenkoski huomauttaa.

Julkinen sektori on sekin vähentänyt tutkimuslaitoksiaan ja niiden henkilöstöä. Yliopistot ovat käynnistäneet isot henkilöstösupistukset.

– Hallituksen menoleikkaukset avaavat todella huonot näkymät yliopistoille ja korkeakouluille.

Vuorenkosken mielestä hallituksen ei pitäisi leikata tutkimuksesta ja kehittämisestä, vaan kannustaa yrityksiä luomaan uutta, investoimaan ja kansainvälistymään.

– Ehdotuksia kasvun vauhdittamisesta on tehty. Hallituksen pitäisi tarttua niihin.
 
Akava toivoo hallitukselta kannustavaa suhtautumista niihin korkeakoulutettuihin, jotka yrittävät työllistää itse itsensä.  Monet Akavan jäsenliitot ovat patistaneet hallitusta lisäämään joustavuutta, jotta asiantuntijuutta kannattaa myydä vaikka yksittäisinä toimeksiantoina ilman, että työttömyysturva vaarantuu. Esimerkiksi Suomen Ekonomit esitti vastikään sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä joustavammaksi, jotta siirtyminen palkansaajan roolin ja yrittäjyyden välillä olisi nykyistä helpompaa.
 
– Ihmiset hakevat aiempaa useammin uusia työllistymisen väyliä. Siitä ei saa koitua vaikeuksia, vaan urapolkujen rakentamista pitää tukea, Vuorenkoski painottaa.

  • Teksti: Katariina Kivistö
  • Infograafi: Liisa Valtonen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje