Ajassa
23.11.2015


Palkitut Lantot johtavat Antell-konsernia hyvin maustein


Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saajat Annukka ja Tomi Lantto Antell-konsernista painottavat hyvää yrityskulttuuria ja henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstö saa vastuuta ja vakituisia työpaikkoja. Erinomainen työyhteisö pystyy olemaan erinomainen asiakaspalvelija.

annukka-lantto-ja-tomi-lantto
Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saajat Annukka Lantto ja Tomi Lantto toimivat Antell-konsernin johtajina. Antell on perinteikäs perheyritys, joka arvostaa henkilöstöään ja heidän osaamistaan.
Miltä tuntuu saada yrittäjäpalkinto palkansaajakeskusjärjestöltä?

– Palkinto on hieno juttu. Se, että palkinnon myöntää työntekijäjärjestö, kuvastaa nykyaikaa. Maailma ei ole enää niin mustavalkoinen kuin ennen, Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto sanoo.

Varatoimitusjohtaja Annukka Lantto kiittää sitä, että akavalaiset osaavat nähdä asiat monelta kantilta ja antavat arvoa yrittäjyydelle. 

Sisarukset Annukka ja Tomi Lantto iloitsevat Akavan heille myöntämästä palkinnosta, vaikka ovat saaneet ennenkin julkista tunnusta työstään. Henkilöstöravintola-, kahvila- ja leipomoalan perheyritys Antell on noteerattu parhaaksi henkilöstöravintolaksi ja Kauppalehden menestyjäyritykseksi.

Antell on yltänyt myös parhaiden työpaikkojen listalle. Juuri hyvä yrityskulttuuri ja henkilöstöpolitiikka korostuvat Akavan palkinnon perusteluissa taloudellisen menestyksen ohella.

Tomi Lantto sitoo yhteen henkilöstön, asiakkaan ja kannattavuuden. Erinomainen työyhteisö pystyy olemaan myös erinomainen asiakaspalvelija.

Ja hyvä asiakaspalaute tukee yrityksen kasvua. 

– Maailma on aika pimeä ja synkkä paikka. Haluamme rakentaa valon majakoita. Firman hyvä ilmapiiri on yksi niistä. Toinen on tukemme järjestöille ja nuorille urheilijoille.

Henkilöstölle vastuuta ja koulutusta  

Ihmisen ja hänen osaamisensa arvostaminen on Antellin kivijalka. Henkilöstölle tarjotaan pysyviä työsuhteita, vastuuta ja mahdollisuuksia kouluttautua. Tavoitteena on erinomainen työyhteisö, joka on myös turvallinen ja terveellinen. 

– Pelon kulttuuri olisi ihan katastrofi, Annukka Lantto kuvaa.

Hyvä yrityskulttuuri ja henkilöstöpolitiikka heijastuvat talon ulkopuolellekin. Tätä osoittaa esimerkiksi se, että avoimiin työpaikkoihin riittää hyviä hakijoita. Työnantajamaineen mittauksissa Antell saa hyvät pisteet.

Perheyritys ei hötkyile

Antell on malliesimerkki siitä, miten pitkäjänteinen toiminta tuottaa tulosta. Matka yhden naisen torikojusta valtakunnalliseksi konserniksi on vienyt tähän mennessä 135 vuotta. 

Tomi Lantto toivoo, että Suomessa puhuttaisiin enemmän siitä, miten hidasta luottamuksen hankkiminen on. Hän määrittelee perheyrityksen kvartaaliksi 25 vuotta. Hötkyilyn sijasta firmaa luotsataan nöyrästi: tulevaisuuden turvaaminen on tärkeämpää kuin kasvu. Silti firma on kasvanut, vaikka markkina ei.

– Elämme hätäistä aikaa. Pitäisi kunnioittaa sitä, että rakentaminen vaatii aikaa.

Yrittäjyys ei ole ruusuilla tanssimista Lantoillekaan. Kilpailu alalla on kovaa eivätkä verotus ja sääntely ainakaan vauhdita toimintaa. Annukka Lanttoa huolettavat erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdokset. Omistuksen säilyttäminen ei ole helppoa. 

– Yrittämisen ehdot ovat välillä ihan pielessä, tulee räntää päälle. Mutta ei auta valittaa. Pitää keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa, Tomi Lantto linjaa.

Konsernijohtajalla on vahvoja näkemyksiä siitä, miten Suomeen saataisiin lisää pärjääviä yrityksiä ja työpaikkoja. Hänen mielestään omistamisesta on tehtävä verotuksellisesti kannattavaa. Firmoille on jäätävä rahaa liiketoiminnan kehittämiseen.

Valtiovalta toimii hänestä hölmösti, kun se kannustaa myymään yrityksiä, ei omistamaan niitä. Kaikkien mielestä Suomen pitäisi olla emoyhtiötalous, mutta nyt olemme ajautumassa tytäryhtiötaloudeksi.

– Jotta pysyisimme emoyhtiötaloutena, on annettava pääomien kertyä. Rikastuminen on sallittava. Tämä tarkoittaisi tuloerojen kasvua, mutta tuloeroja ei pidä pelätä.

Tomi Lantto kehottaa puolin ja toisin miettimään, mikä on kohtuullista.

– Onko se kohtuullista, että pieni osa suomalaisista maksaa puolet maan veroista?

Joustoa sopimiseen

Toimitusjohtaja ei puhu mielellään paikallisesta sopimisesta, koska käsite on saanut ikävän sävyn. Mutta hän uskoo, että se on keino lisätä työpaikkoja ja samalla ajaa ennakkoluulottomasti työntekijöiden etua.

Hyvä esimerkki löytyy vaivatta Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimuksesta, jonka mukaan hiihtokeskuksen talvikauden suuret työmäärät tasataan palkallisena vapaana sesongin ulkopuolella. Näin työntekijöille turvataan vakituinen työpaikka ja työnantaja voi tarjota riittävästi palveluita silloin, kun kysyntää on.

Tomi Lantto uskoo myös siihen, että kauppojen ja ravintoloiden vapaus valita aukioloaikansa hyödyttää Suomen taloutta. 

  • Teksti: Katariina Kivistö
  • Kuva: Antell