Arjessa
3.3.2016

Naisen euro on vähemmän kuin miehen euro

Akava on aloittanut kampanjan palkkatasa-arvon edistämiseksi.

Miehen-euro-vs-naisen-euro

Naisen euro on palkkapussissa edelleen paljon vähemmän kuin miehen euro.

– Naisten kokonaispalkka oli vuonna 2014 noin 82 prosenttia miesten palkasta. Tässä on tulospalkka mukana. Vuonna 2010 naisten palkka oli noin 81 prosenttia miesten palkasta, eli oleellista muutosta ei ole tapahtunut, sanoo Akavan tutkija Joonas Miettinen.

Naisten ansiot suhteessa miesten ansioihin _vertailu

Lukemat ovat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastosta. Miettinen kaivaa esille myös vanhempaa tietoa. Vuonna 2006 naisten kokonaispalkka oli 79 prosenttia miesten palkasta.

Epätasa-arvo on nykyisille palkansaajille rasitteena vielä pitkälle tulevaisuuteen. Pienempi palkka tarkoittaa myös pienempää eläkettä.

Naisten ja miesten palkkauksessa on eroja ammattiryhmittäin ja työnantajasektoreittain. Pienin ero on valtiolla työssä olevilla erityisasiantuntijoilla. Naisten palkka on tässä ryhmässä noin 95 prosenttia miesten palkasta.

– Valtiolla on kiinnitetty palkkatasa-arvoon huomiota. Suurin palkkaero on tilaston mukaan kuntasektorin johtajien kohdalla, Miettinen sanoo.

Tilastojen mukaan valtiolla naisjohtajat tienaavat miehiä paremmin, mutta lukemissa on vääristymää. Upseerit on luokiteltu valtion ylimpiin virkamiehiin. He tienaavat vähemmän kuin muut johtajat, ja suurin osa upseereista on miehiä.

Tilastokeskuksen tilastoissa ei ole mukana tietoja yksityisen sektorin johtajien palkkauksesta. Tämä tarkoittaa yhteensä noin kahdenkymmenen tuhannen johtajan palkkatietojen puuttumista. Yritysten ylimmän johdon palkkatiedot todennäköisesti suurentaisivat eroa. Ruotsissa on tehty tutkimus, jossa yksityisen sektorin mies- ja naisjohtajien palkkaero oli 27 prosenttia.

Urapolut vaikuttavat

Miettinen toteaa, että naisten ja miesten palkkojen eroon vaikuttaa myös se, minkälaisille urille eri sukupuolet suuntautuvat. Miehille tyypillisimmät ammatit ovat usein paremmin palkattuja. Samaten palkkaeroon vaikuttavat erilaiset urapolut. Naiset viettävät enemmän aikaa kotona huolehtien perheestä, ja miehet sijoittuvat useammin parempipalkkaisiin johtotehtäviin. Lisäksi ylityökorvaukset ja tulospalkkiot suurentavat palkkaeroa.

– Kaikkea ei tällä voi kuitenkaan selittää, selittämätön palkkaero jää jäljelle. Kun verrataan samanlaisissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten palkkoja, ovat naisten palkat edelleen miesten palkkoja matalammat, Miettinen sanoo.

Hän kertoo, että Akavalaisista liitoista ainakin Tekniikan Akateemiset ja Suomen Ekonomit ovat selvittäneet eron suuruuden. Ekonomeilla selittämätön palkkaero oli yksityisellä sektorilla 11 prosenttia ja valtiolla neljä prosenttia. Tekniikan Akateemisilla ero oli pienempi, noin viisi prosenttia.

Työnantajalla on velvollisuus

Akavan työelämäasioiden asiantuntija Tarja Arkio sanoo, että selittämättömän palkkaeron takana ovat suurelta osin asenteet ja työnantajien tietämättömyys.

– Työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan samasta ja samanarvoisesta työstä saman palkan, eikä osa työnantajista ilmeisesti tiedosta tätä. Myös palkkakartoitus on työnantajan vastuulla, sillä tavalla palkkaerot tulevat selville.

Arkio toteaa, että palkkatasa-arvo on yrityksille eduksi. Tutkimustenkin mukaan tasa-arvo palkanmaksussa parantaa yrityksen tulosta. Suomessa on esimerkiksi Aalto-yliopistossa tehty tutkimus, josta kävi ilmi, että oikeudenmukaiseksi koettu kohtelu palkan määräytymisessä edistää palkkatyytyväisyyttä. Se puolestaan lisää organisaatioon sitoutumista ja kehittymismyönteistä ilmapiiriä.

Arkion mukaan palkkaerojen kaventuminen on hidas prosessi. Suomessa ammatit ovat hyvin sukupuolittuneita. Euroopan Unionin vertailussa Suomessa on muihin maihin verrattuna paljon miesten ja naisten aloja.

– Miehet eivät siirry naisten aloille, naiset ovat kyllä siirtyneet myös miesvaltaisille aloille, Arkio sanoo.

Sodan jälkeen Suomen vienti veti hyvin, ja miehet työllistyivät teollisuuteen ja kuljetus- sekä rakennusaloille. Kun yksityinen ja julkinen palvelusektori sitten alkoi kasvaa, se työllisti lähinnä naisia.

– Tämä jako on muuttunut hyvin vähän viime vuosikymmeninä, Arkio toteaa.

  • Teksti: Anssi Koskinen