Koulutuspolitiikka

Toimintaympäristön muutokset

Korkean osaamistason ja huippuosaamisen merkitys korostuvat koulutuksessa ja tutkimuksessa, kun globalisaatio syvenee ja vaateet toimintojen keskittämisestä ja erikoistumisesta kasvavat. Jotta kansainvälisessä kilpailussa voidaan menestyä, on Suomen välttämättä lisättävä erityisesti korkeakoulutuksen resursseja, mutta myös muun koulutusketjun resursseja. Yhä useamman akavalaisen työura suuntautuu jatkossa ulkomaille ja ulkomaalaisten määrä Suomessa lisääntyy. Tämä asettaa omat haasteensa koulutusjärjestelmän kehittämiselle.

Osaamisen päivittämisen tarve lisääntyy jatkuvasti, mikä haastaa nykyisen koulutusjärjestelmän. Erityisen voimakkaasti nämä tarpeet kasvavat korkeakoulutetuilla. Myös työurien pidentäminen ja väestön ikääntyminen asettavat omat, merkittävät haasteensa.

Akavan rooli ja tehtävä

Akava on aktiivinen ja arvostettu koulutuksen asiantuntija ja vaikuttaja. Koulutuspoliittisen vaikuttamistyö painottuu kansalliseen tasoon, mutta Akava vaikuttaa koulutuspolitiikkaan aina  alueelliselta tasolta Euroopan unionin ja globaalille tasolle asti.

Akavan tavoitteena on korkealaatuinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutusketju. Akava on aktiivinen osallistuja työelämän ja koulutusjärjestelmän vuoropuhelussa ja edistää korkeasti koulutettujen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaantoa.

Visiotavoitteet 2011

Koko koulutusketjun resurssit on turvattu. Korkeakoulutuksen resursseja on lisätty ja vuotuinen budjettirahoitus kasvanut vähintään tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti. Korkeakoulujen taloudellinen autonomia on lisääntynyt ja rahoituspohja laajentunut. Korkeakoulujärjestelmä muodostuu duaalimallista, joka perustuu toisistaan poikkeaviin koulutussisältöihin, tehtäviin ja nimikkeisiin. Hallinnollinen, infrastruktuurin ja tukipalveluiden yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on yleistynyt.

Kaikilla korkeakoulutetuilla on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Aikuiskoulutus kuuluu korkeakoulujen perustehtäviin. Maksullisesta täydennyskoulutuksesta on tehty yksilöille ja yrityksille verovähennyskelpoista.

Korkeakoulujen tulosohjaus- ja rahoitusjärjestelmä painottaa laatua entistä enemmän. Opettaja-opiskelijasuhdeluku on olennaisesti nykyistä parempi. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on edennyt johdetusti ja yksiköt ovat profiloituneet omiin vahvuusalueisiinsa. Korkeakoulujärjestelmän kansainvälistyminen on edennyt
selkeän tavoitteenasettelun pohjalta.

Koulutuksen ennakointijärjestelmä on uudistettu painottamaan osaamistarpeiden laadullista ennakointia. Opetusministeriö tekee ennakointityötä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös korkeakoulut ovat kehittäneet ennakointi-, seuranta- ja palautejärjestelmiään.

Strategiset valinnat

Koulutusjärjestelmää kehitetään laadun parantamisen näkökulmasta. Koulutusketjun, erityisesti korkeakoulutuksen, resurssit turvataan. Ammattitaidon ylläpitämiseen ja oman osaamisen kehittämiseen on olennaisesti nykyistä parempi mahdollisuus. Korkeakoulujen tutkintotavoitteet mitoitetaan suhteessa työelämän tarpeeseen, resursseihin ja rekrytointipohjaan.

Toiminnallinen priorisointi

Akava tekee aktiivista vaikuttamistyötä koulutuksen laadun parantamiseksi ja resurssien turvaamiseksi läpi koko koulutusketjun. Akava vaikuttaa siihen, että sen tavoitteet yliopistolain, koulutuksen ennakoinnin, korkeakoulujen tulosohjausjärjestelmän ja ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen osalta toteutuvat.

Akava vaikuttaa myös EU-tason koulutuspolitiikkaan ja osallistuu keskusteluun aiheesta. Akava tekee koulutuspoliittista vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.