Opiskelijatoiminnan ajankohtaista
15.6.2012 9.00
Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri: Harjoittelussa usein palkatta
Akavan opiskelijoiden keväällä 2012 toteuttaman harjoittelubarometri -tutkimuksen mukaan korkeakoulujen erilaiset harjoittelukäytännöt asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
Harjoittelu on usein opiskelijan ensimmäinen kosketus oman alan työpaikkaan ja samalla hyvä keino oman ammatti-identiteetin syventämiseen. Opiskelujen aikana karttunut työkokemus helpottaa koulutusta vastaavan työn löytymistä valmistumisen jälkeen.
Harjoittelubarometrin mukaan opiskelijat ovat keskimäärin melko tyytyväisiä suorittamiinsa harjoitteluihin. Lähes kolme neljästä vastaajasta on melko tai erittäin tyytyväinen harjoitteluunsa. Korkeakoulujen henkilöstön näkemykset harjoittelukäytännöistä ovat aavistuksen kriittisempiä. Heistä yli puolet on vähintään melko tyytyväinen harjoitteluihin.
Harjoittelusta maksettava palkkaa
Harjoittelupalkat – ja erityisesti palkattomat harjoittelut – herättävät tunteita sekä opiskelijoissa että henkilökunnassa. Korkeakouluharjoittelijat tekevät usein tuottavaa, koulutustaan vastaavaa ja vaativaa työtä palkattomissa harjoitteluissa.
Harjoitteluun liittyvissä palkkakäytännöissä on suuria ala- ja tutkintokohtaisia eroja: yliopistoilla vastaajista 70 prosenttia sai harjoittelustaan palkkaa, ammattikorkeakouluissa vastaajista vain 41 prosenttia. Palkaton harjoittelu on yleisintä opetus- ja kasvatusaloilla sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntasektoreilla. Tekniikan ja liikenteen aloilla harjoittelu on sen sijaan palkallista yli yhdeksällä kymmenestä.
Opiskelijat vaativat yksimielisesti palkallista harjoittelua. Yli 80 prosentin mielestä harjoittelusta tulisi maksaa aina tai useimmiten palkkaa.
– Palkka on myös arvostuskysymys: opiskelijat kokevat, että heidän työpanostaan harjoittelun aikana arvostetaan työyhteisössä, kun siitä maksetaan palkkaa, toteaa Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu.
Havu muistuttaa, että harjoittelun aikana maksettu palkka vaikuttaa opiskelijan toimeentuloon.
– Harjoittelu ajoittuu monilla aloilla kesään, jolloin opiskelijat olisivat muuten kesätöissä. Monet joutuvat vaihtamaan harjoittelun ajaksi paikkakuntaa ja maksamaan esimerkiksi kahden asunnon kulut harjoittelun ajan.
Harjoitteluresurssit riittämättömät
Korkeakoulujen henkilöstön päällimmäisenä huolenaiheena on harjoitteluun suunnattujen resurssien riittämättömyys. Useat henkilöstön edustajista katsoivat, ettei heillä ole mahdollisuutta vierailla harjoittelupaikoissa tai pitää yhteyttä harjoittelijaan riittävästi harjoittelun aikana tai sen jälkeen.
– Sekä korkeakoulun että harjoittelupaikkojen tarjoaman harjoitteluohjauksen määrä ja laatu vaikuttavat merkittävästi harjoittelun onnistumiseen, Havu painottaa.
Yliopisto-opiskelijat toivat erityisesti esille harjoittelutuen riittämättömyyden. Peräti 60 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän yliopistossaan harjoittelutuki ei riitä kaikille hakijoille. Henkilökunnan vastaukset vahvistavat näkemyksen.
– Korkeakouluilla on tällä hetkellä varsin erilaiset harjoittelukäytännöt. Esimerkiksi erilaiset tuen määrät asettavat opiskelijat rekrytointitilanteessa eriarvoiseen asemaan. Harjoittelukäytänteet olisikin syytä yhtenäistää sekä korkeakoulujen sisällä että välillä.
Akavan opiskelijoiden Harjoittelubarometri 2012 pähkinänkuoressa
- Harjoittelubarometrilla kartoitettiin suomalaisten korkeakoulujen harjoittelukäytänteitä ja -olosuhteita.
- Vastaukset kerättiin huhtikuun lopussa avoimena internet-kyselynä.
- Kyselyyn vastasi yli 2500 ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijaa. Lisäksi kyselyyn vastasi lähes 200 korkeakoulujen henkilöstön edustajaa, jotka olivat lähinnä ura- ja rekrytointipalveluiden työntekijöitä sekä harjoitteluvastaavia.
- Barometri tehtiin nyt toista kertaa. Edellinen toteutettiin vuonna 2010. Tämänkertaiset tulokset vastaavat pitkälti kahden vuoden takaisen tutkimuksen tuloksia.
- Harjoittelubarometrin lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2012.
- Alustavat tulokset sekä juttuun liittyvät graafit ovat luettavissa täältä.
Teksti: Ville Kauppila, korkeakouluharjoittelija
Teksti on ilmestynyt Akavalaisessa 3/2012.
