Elina Havu näkee talousahdingossa hyvääkin.
– Taloustilanne on
aiheuttanut sen, että opiskelijat ovat kiinnostuneita työtilanteesta. He
miettivät tulevaa työllistymistä ja opiskeluaikana, hän toteaa.
Työharjoittelija
ei ole ilmaista työvoimaa
Työharjoittelu on tuttu työmuoto
opiskelijalle, sillä se kuuluu useimpien korkeakoulujen
koulutusohjelmien opintoihin joko pakollisena tai vapaaehtoisena.
Työharjoittelussa
opiskelija tutustuu työelämään ja saa työkokemusta. Parhaimmassa
tapauksessa harjoittelussa pääsee tekemään vastuullista työtä, jota saa
jatkaa harjoittelun jälkeenkin.
– Yliopistosta monelta alalta ei
valmistuta suoraan mihinkään ammattiin, joten harjoittelun aikana saa
arvokasta vinkkiä siitä, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä työkseen,
Havu kuvaa.
Huonon kesätyötilanteen takia työharjoittelujen määrä
usein lisääntyy, kun työnantajat tarjoavat palkattomia
harjoittelupaikkoja. Palkattomuuskeskustelu nostaa Elina Havun poskille
vienon punan.
– Jos työnantaja hyötyy harjoittelusta, niin kyllä
työharjoittelijankin pitää saada työstään hyvitystä eli palkkaa.
Harjoittelijaa ei saisi käyttää ilmaisena työvoimana, Havu painottaa.
Työharjoittelijan
pitäisi myös saada työpaikalla ohjausta, sillä työhön opastaminen on
koko harjoittelun idea.
Tessissä on työntekijän oikeudet
Monille
opiskelijoille tuttu osa-aikainen työ ja kesätyöt puhuttavat myös
työelämätalkoissa. Opiskelija-asiamiehet neuvovat nuoria pitämään pään
kylmänä uuden työpaikan lumossa ja tarkistamaan oikeudet.
Elina
Havu vinkkaa, että työsopimuksen voi tarkistuttaa esimerkiksi oman
liiton lakimiehellä. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ja
mielellään ennen työnteon aloittamista.
Tessissä eli
työehtosopimuksessa on sovittu muun muassa sairausajan palkasta ja
ylityökorvauksista. Kannattaa siis tarkistaa sovelletaanko työsuhteessa
tessiä ja mitkä ovat silloin omat oikeudet. Tessin saa esimieheltä.
Jos
opiskelija esimerkiksi tekee opiskelun ohessa töitä koko vuoden ja
työsuhde muuttuu kokopäiväiseksi kesän ajaksi, saattavat työehdot
muuttua. Elina Havu kertoo, että tällöin työntekijä voi esimerkiksi
saada lisää etuja. Esimies ei välttämättä huomaa kertoa työntekijälle
kaikista oikeuksista, joten asioista kannattaa ottaa itse selvää.
–
Liian monet nuoret ajattelevat, ettei pidä pitää liian suurta meteliä
ja kysellä, ettei potkita pihalle. Mutta jos kyselee omista
oikeuksistaan, ei se tarkoita, että on hankala työntekijä. Kyse on
kuitenkin työntekijän omasta hyvinvoinnista. Esimieheltä pitää voida
kysyä, koska esimerkiksi voi pitää taukoja, Havu alleviivaa.
Tietoa
harjoittelukäytännöistä kootaan
Tätä tuleman pitää: Akavalaiset
opiskelijatoimijat ovat alkaneet valmistella barometria, joka kartoittaa
suomalaisten korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä. Barometritulokset
ovat saatavilla loppuvuodesta 2010.
Teksti: Tiina Leppiniemi,
Mediatalo Opiskelupaikka
