Burman juntta käyttää pakkotyötä laajasti

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n jokavuotinen työkonferenssi, järjestön ylin päätöksentekoelin, on tiivis työrupeama. Kolme viikkoa, kuusi päivää viikossa, usein vähintään kerran kellon ympäri. Käsiteltävät aiheet vaihtelevat, mutta pysyvästi listoilla on yleissopimusten soveltamiskomitea, jossa käydään läpi maiden erityisen vakavat ILO:n sopimusten rikkomiset. Se hakee ratkaisuja Burman tilanteeseen tänäkin vuonna.

Työntekijä- ja työnantajapuoli neuvottelevat 25 maan luettelon, joiden tilanne käsitellään komiteassa. Itse käsittelyssä hallitukset kertovat edistymisestään epäkohtien korjaamiseksi ja työntekijä- ja työnantajapuoli antavat omat kommenttinsa sekä sopivat tapausten johtopäätökset. Työkonferenssin viimeisen viikon täysistunnossa hyväksytään komiteoiden loppuraportit.

Soveltamiskomitea piti lauantaina erityisistunnon laajasta ja pitkäaikaisesta pakkotyön käytöstä Burmassa. Ammattiyhdistysliike käyttää maasta edelleen nimeä Burma, sillä sotilasjuntta vaihtoi maan nimen Myanmariksi. ILO:n hallintoneuvosto nimesi jo vuonna 1997 Burmaan erityisen tutkimuskomitean, jonka suosituksia juntta lupasi toteuttaa.

Pakkotyön käyttö laajaa

Vaatimuksena on Burman lainsäädännön muuttaminen ILO:n pakkotyön kieltävän yleissopimuksen mukaiseksi, pakkotyön lopettaminen sekä pakkotyötä käyttävien tuomitseminen lainmukaisesti rikostuomioistuimissa. Tapauksen vakavuutta kuvaa ILO:n ainutlaatuinen päätöslauselma vuodelta 2000, jossa hallituksia ja työmarkkinapuolia kehotetaan tarkastamaan suhteensa Burmaan niin, etteivät ne edistä pakkotyön käyttöä maassa. Burman kanssa on itse asiassa mahdotonta käydä kauppaa ilman, että se hyödyttää laajasti pakkotyötä käyttävää junttaa.

Juntan mukaan pakkotyössä on kyse paikallistason ongelmasta ja yksittäistapauksista. Burmankielinen esite pakkotyön kitkemiseksi on juuri hyväksytty ja sitä aiotaan jakaa ympäri maata. Muihin syytöksiin juntta ei suoraan vastannut, vaan kertoi maan kärsivän ”terrorismiongelmista”. Tällä se ilmeisesti viittasi mielipidevankeihin. Naapurimaiden Kiinan, Intian, Thaimaan ja Singaporen edustajat katsovat, että tilanne on parantunut. Sattumoisin nämä maat käyvät kauppaa Burman kanssa ja näin tukevat yksinvaltaista junttaa.

Kaupankäynti jäihin?

ILO:n soveltamiskomitean työntekijä- ja työnantajapuoli tuomitsivat juntan toimet pakkotyön kitkemiseksi riittämättömiksi. Eritysistuntoja on pidetty jo vuosikymmenen verran, mutta todellinen edistyminen on ollut olematonta. Burman lainsäädäntö mahdollistaa edelleen pakkotyön käytön, sillä se sallii ”yleisen edun” nimissä mittavia poikkeuksia perustuslain pykälästä, joka kieltää pakkotyön. Burman viranomaiset käyttävät laajasti pakkotyötä eri puolilla maata ja alaikäisten pakkorekrytoinnit armeijaan ovat erityisen suuri ongelma. Pakkotyöstä kieltäytyneitä on kidutettu ja murhattu.

Työntekijäpuolen puheenvuoroissa vaadittiin kaupankäynnin lopettamista juntan kanssa.

Toisaalta maan hallinto on tehnyt ILO:n kanssa yhteistyösopimuksen ja perustanut sen puitteissa Burmaan järjestelmän, johon pakkotyön uhrit voivat jättää valituksia. Juntta kuitenkin vaikeuttaa ILO:n toimiston toimintaa esimerkiksi viivyttämällä viisumeita toimiston työntekijöille. Valituksen jättäneitä on järjestelmällisesti uhkailtu ja vangittu. Pakkotyön käytöstä on jaettu vain muutama lievä tuomio, vaikka sen käyttö on laajaa.

Juntta ei ole toimeenpannut tyydyttävästi ILO:n tutkimuskomitean suosituksia miltään osin eikä edistystä ole juuri tapahtunut. Esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen hallituksen edustajat vaativat maan demokratisoimista ja toivovat loppuvuodesta järjestettävien vaalien olevan askel tähän suuntaan. Samoin ne vaativat mielipidevankien pikaista vapauttamista.

Muutoksia saatava aikaan

Soveltamiskomitean johtopäätöksissä huomioitiin, että Burma on ottanut muutamia askelia oikeaan suuntaan, muttahallinnon toimet tuomittiin täysin riittämättömiksi. Yhtäkään ILO:n kolmesta suosituksesta ei ole toimeenpantu.

Lait on saatava kuntoon, pakkotyö poistettava myös käytännössä ja sitä käyttävät on tuomittava. Valitusmekanismi on saatava toimivammaksi, työntekijöille on maksettava asianmukaista palkkaa, valitusten tekijöiden uhkailun pitää loppua. Mielipidevangit ja vangitut ay-aktiivit on vapautettava. Tarvitaan lisäksi tärkeimpien viranomaisten julkinen tuki pakkotyön lopettamiselle sekä tiedon välittämistä pakkotyöstä ja valitusmahdollisuuksista uhreille. Selvää edistystä odotetaan ensi vuoden istuntoon mennessä.

Palaa otsikoihin