Maailman tuulia - uutisia kansainvälisestä toiminnasta
3.3.2011 10.00
Pätevä täällä, mutta ei naapurissa
Remontin tarve Euroopan unionin ammattipätevyysvaatimuksiin on ilmeinen. Nyt Euroopan unionissa on vireillä uudistus direktiiviin, joka koskee useita akavalaisia aloja. Tarkoituksena on helpottaa liikkuvuutta ja pätevyyden tunnustamista EU:n alueella.
Nykyisin jopa kolmasosassa pätevyyden tunnustamistapauksia on ongelmia. Ammattipätevyysdirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta (2005/36/EY)) on ollut voimassa noin kuusi vuotta ja sitä on muutettu asetuksin muutamaan otteeseen. Euroopan unionin tuomioistuin joutuu jatkuvasti painimaan joko itse järjestelmän tai sen jäsenmaakohtaisen soveltamisen aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Lisäksi Bolognan prosessi, joka yhtenäisti korkeakoulutusta Euroopan tasolla, on luonut paineita uudistaa ammattipätevyysdirektiiviä. EU:n komissio valmistelee aloitetta uudistuksesta ja on käynnistänyt lausuntokierroksen.Monilla aloilla ei selvät sävelet
Järjestelmässä on nykyisin kahdenlaista toimintamallia, joissa osa aloista ja tutkinnoista jää hankalasti katvealueelle.Tiettyjen alojen koulutusten, muun muassa arkkitehtien ja lääkärien, vähimmäisvaatimukset on harmonisoitu EU-tasoisella lainsäädännöllä. Tämän ansiosta ammattilainen saa pätevyytensä automaattisesti tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen Euroopan unionin alueella.
Useimmilla ammattialoilla koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ei ole yhtenäistetty EU-tasolla ja niillä on voimassa ammattipätevyyksien yleinen tunnustamisjärjestelmä. Sen mukaan ammattilaisella on periaatteessa oikeus harjoittaa ammattiaan kaikissa EU-maissa. Periaatteessa kyllä, mutta jäsenvaltiot voivat vaatia valvottua harjoittelua tai pätevyystestiä täydentävinä toimenpiteinä.
Harjoittelun tai testin suorittaminen voi joissain tapauksessa olla liian vaivalloista ja eri maiden käytännöt ovat vaihtelevia. Komissio haluaa selvittää, kannattaisiko menettelyjä yhtenäistää.
Ammattilaiskorttien kanssa uusi yritys
Lausuntokierroksella selvitellään myös, millaista koulutuksen pituutta ja sisältöä tulisi edellyttää ammattipätevyysvaatimuksissa. Lisäksi pohditaan, pitäisikö vaatimuksissa keskittyä koulutuksen todellisiin tuloksiin enemmän kuin nykyisin. Keskustelua käydään myös niin sanotusta osittaisesta pääsystä harjoittamaan ammattia.Vastavalmistuneiden liikkuvuutta ja pätevöitymistä haluttaisiin helpottaa. Pelkkä tutkinto ei täytä ammatinharjoittamisen edellytyksiä monissa Euroopan maissa, vaan lisäksi vaaditaan ohjattua työntekoa tai harjoittelua alalla. Harjoittelua ei välttämättä tunnustetakaan muissa maissa.
Nykyiseen ammattipätevyysdirektiiviin kuuluu mahdollisuus luoda eurooppalaisia ammattilaiskortteja pätevyyden todisteeksi. Esimerkiksi insinööreillä ja lääkäreillä on ollut kokeiluhankkeita, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Nyt on tarkoitus yrittää uudelleen korttien käyttöönottoa.
Nykyinen direktiivi on antanut ammattijärjestöille mahdollisuuden esittää yhteiseurooppalaisia ammatillisia pätevyysvaatimuksia EU:lle. Esimerkiksi psykologien ja sosiaalityöntekijöiden järjestöt ovat tutkineet asiaa perusteellisesti, mutta pätevyysvaatimusesitysten teko on tyssännyt koulutusvaatimusten maakohtaisiin eroihin. Komission esityksen mukaan nykyisen järjestelmän tilalle luotaisiin jonkinlainen eurooppalainen – ilmeisesti ammattikohtainen – koulutusohjelma, joka täydentäisi kansallisia tutkintoja.
