Maailman tuulia - uutisia kansainvälisestä toiminnasta
31.12.2009 9.00
Talouskriisi ja järjestäytyminen esillä Itämeriverkosto BASTUN:issa
Itämeren palkansaajakeskusjärjestöjen verkosto BASTUN kokoontui Vilnaan marraskuun lopussa huippukokoukseen. Pääteemoina olivat talouskriisistä nouseminen ja järjestäytyminen. Kokous määritteli Itämeren alueen ay-liikkeen strategian suuntaviivat vuoteen 2020.
Itämeren alueen palkansaajakeskusjärjestöjen verkosto BASTUN:in kuuluu nyt 22 jäsenjärjestöä sekä strategisena kumppanina Valko-Venäjän vapaa ay-keskusjärjestö BKDP. Verkostoa koordinoi asiamies Pohjolan ammatillisen yhteistyöjärjestön PAY:n sihteeristössä Tukholmassa.BASTUN-verkosto toimii konsensusperiaatteella, ja sillä ei ole virallisia päätöksentekoelimiä. BASTUN:in huippukokous, joka pidetään noin kolmen vuoden välein, asettaa verkoston toiminnalle strategiset päämäärät. Puheenjohtajuus kiertää Itämeren maiden neuvoston puheenjohtajuuden kanssa. Nyt puheenjohtajana toimii Liettua, ensi kesästä alkaen Norja.
Verkoston strategiaa valmistelemaan perustettiin työryhmä, joka käyttää Vilnan huippukokouksen tekemiä linjauksia työnsä pohjana. Kokous korosti, että talouskriisin myötä sekä kansallisen että kansainvälisen talouden sääntelyyn vaikuttaminen on tulevina vuosina tärkeää. Samoin tulee panostaa tieteeseen, tutkimukseen ja vihreisiin työpaikkoihin. Useassa maassa pyritään heikentämään työntekijöiden oikeuksia, joten keskeisenä tavoitteena on ammattiyhdistys- ja ihmisoikeuksien puolustaminen.
Talouskriisillä vakavat seuraukset Baltian maissa
Talouskriisi iski Baltian maihin erityisen kovaa, osin sen vuoksi, että maiden talouskasvu oli huippulukemissa ennen kriisiä. Baltian maissa on nyt leikattu palkkoja, eläkkeitä ja sosiaalietuuksia. Lisäksi edessä on verojen korotuksia. Työttömyys on korkealla, Latviassa ja Liettuassa lähes 20 % ja Puolassa 11 %. Venäjä vältti kaikkein pahimmat kriisinäkymät, mutta talous ei kuitenkaan kasva, työttömyys sen sijaa kasvaa edelleen. Valko-Venäjällä työntekijöiden oikeudet eivät ole parantuneet, vaikka maan hallitus antoi asiasta lupauksia kansainväliselle työjärjestö ILO:lle.Palkansaajien tavoitteiksi talouskriisistä nousuun Itämeren alueella linjattiin:
- elvytys kysyntää kasvattamalla ja yrityksiä tukemall,
- taistelu harmaata taloutta vastaan
- luottamuksen palauttaminen rahoitusjärjestelmään
- osaamisen kasvattaminen
- heikoimmassa asemassa olevien tukeminen ja
- työntekijöiden oikeuksien puolustaminen.
Järjestäytymisaste vaihtelee Itämeren maissa
Itämeren maiden välillä on suuria eroja järjestäytymisessä. Pohjoismaissa järjestäytymisaste on edelleen korkea. Sen sijaan Puolassa ja Baltian maissa se on vain noin 10 %. Venäjän järjestäytymisasteesta esiintyy vaihtelevia arvioitaMataliin järjestäytymisasteisiin Itämeren eteläpuolella on monia syitä. Luottamus ay-liikkeeseen ei ole kummoista Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa. Niissä on järjestäytymisessä samoja ongelmia: vanhat, sitkeät asenteet, ay-liikkeen huono imago, järjestöjen vanhat rakenteet, maastamuutto, harmaa talous, köyhyys, paikallinen sopiminen ja pienet resurssit jäsenrekrytointiin ja edunvalvontaan. Lisäksi maiden hallitukset ja media ovat monesti ay-vastaisia.
Järjestäytymiseen panostettava
Järjestäytymisen lisäämiseksi tulee panostaa erityisesti pieniin ja uusiin työpaikkoihin sekä alihankintaketjuihin. Nuoriin on panostettava koulutusvaiheessa. Keskinäisen kilpailun sijaan ammattijärjestöjen tulee lisätä yhteyksiään sekä kansallisesti että yli rajojen. Rajat ylittävää jäsenyyttä on kehitettävä. Tavoitteena on ensin kartoittaa olemassa olevat käytännöt ja sopimukset.Varsinaista järjestäytymishanketta Itämeren alueella voitaneen edistää kolmikantaisen työmarkkinayhteistyöhankkeen BSLN päätyttyä vuonna 2012. Kaikkiaan ay-liikkeen on parannettava imagoaan demokraattisena, kaikille avoimena järjestönä. Lisäksi tarvitaan rakenteita kokemustenvaihdolle järjestäytymisestä.
