Vaatteiden likaiset jäljet peitossa puutteellisen valvonnan takia

Vastuullinen kuluttaja saa päänsärkyä vaateostoksilla Suomessa. Suomalaiset vaateyritykset ovat nimittäin lisänneet hankintoja kaikkein heikoimpien työolojen maista, mutteivät ole tehostaneet vastuullisuusvalvontaa. Suomessa myytävien vaatteiden alkuperämaissa tavallisimmat ongelmat ovat tehtaiden ylipitkät työpäivät, pätkätyösuhteet sekä alhainen palkkataso, joka ei tosiasiassa takaa edes minimitoimeentuloa.

Puhtaat vaatteet -verkosto julkaisi vastikään selvityksen vaatekaupan vastuullisuusvalvonnasta kyselytutkimuksen pohjalta. Se kattoi 28 yritystä, jotka myyvät Suomessa vaatteita tai urheiluvaatteita ja -välineitä. Tulosten mukaan merkittävä osuus suomalaisille myytävistä vaatteista tulee huonosti valvotuista tai valvomattomista työoloista. Kehnojen työolojen, alhaisen palkkatason ja huonon valvonnan maita ovat muun muassa Bangladesh, Kiina, Vietnam, Thaimaa ja Indonesia.

 

Vastuullisuusvalvonnassa kehitettävää

Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrityksillä on toki käytössään yhteiskuntavastuun ohjeisto, jota pari yhtiötä on kehittänyt kattavampaan suuntaan. Ohjeiston toteutuksessa ja valvonnassa on kuitenkin yhä paljon puutteita. Kymmenen kolmestatoista kotimaisesta vaateyhtiöstä ilmoittaa, ettei niillä edelleenkään ole minkäänlaista vastuullisuusvalvontaa tai että tarkastukset hoidetaan laadunvalvonnan yhteydessä. Toisin sanoen vaatteiden tekijöiden työoloja ei ole uskottavalla tavalla valvottu. Vain yksi urheilualan 11 yhtiöstä käyttää ulkopuolisia tarkastuksia. Se oli Amer Sports, joka ei kuitenkaan kerro tarkastusten tuloksista. Toisin kuin useat muut kansainväliset urheiluyhtiöt Amer ei myöskään ole julkistanut hankintaketjuaan.

 

Tavaratalot ja marketketjut ovat hoitaneet vastuuvalvontansa liittymällä yritysten eettiseen BSCI-järjestelmään (Business Social Compliance Initiative). Se tekee tehdastarkastuksia yritysten yhteiseen käyttöön. Suomalaisista yhtiöistä BSCI-järjestelmän edelläkävijöitä ovat Kesko, Tuko ja Stockmann. Kaikki selvitykseen osallistuneet tavaratalo- ja marketketjut yhtä lukuun ottamatta kuuluvat verkostoon.

 

Jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että läheskään kaikki jäsenyhtiölle vaatteita tuottavat tehtaat olisivat BSCI:n tarkastusten piirissä tai olisivat läpäisseet tarkastuksen. BSCI-järjestelmä on lisäksi ongelmallisella tavalla yritysten keskinäinen järjestelmä. Laajapohjaisempia ja järjestövetoisia eettisyyden valvontajärjestelmiä ovat Fair Trade Federation FTF, Ethical Trading Initiative ETI ja Social Accountability Internationalin SA8000-standardi. Olennaista olisi, että riippumattomat tahot tekevät tarkastuksen ennalta ilmoittamatta. Työntekijöitä tulisi haastatella työpaikan ulkopuolella.

 

Palkka ei riitä elämiseen

Brittiläisen Oxfam-järjestön teettämän tuoreen palkkavertailun mukaan jopa puolet aasialaisista tekstiili- ja vaatetustehtaista maksaa säännöllisesti työntekijöilleen vähemmän kuin laillinen minimipalkka edellyttäisi. Laillisista minimipalkoista tinkiminen merkitsee jo todellisia nälkäpalkoja, sillä useissa vaatteita tuottavissa maissa lailliset minimipalkat ovat kaukana elämiseen riittävästä palkkatasosta. Suomenkin markkinoille tuodaan vaatteita Bangladeshistä, jonka tilanne lukeutuu pahimpiin: alan minimipalkka pitäisi kolminkertaistaa, jotta se yltäisi minimitoimeentulon mahdollistavaan palkkatasoon.

 

Kohti puhtaampaa vaatekauppaa

Puhtaat vaatteet -verkosto vaatii suomalaisilta yrityksiltä, että tehostaisivat valvontaa, mutta myös tekisivät hankintaketjusta läpinäkyvän. Se mahdollistaisi vaatehankintojen vastuullisuuspohdinnan. FinnWatchin tutkimusraportti suosittelee vähintään alkuperämaan merkitsemistä Suomessa myytäviin vaatteisiin.

 

Puhtaat vaatteet -verkosto kuuluu kansainväliseen Clean Clothes –kampanjaan, joka pyrkii kohentamaan työoloja tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden globaalissa tuotantoketjussa. Puhtaat vaatteet -verkostoon kuuluvat Palvelualojen ammattiliitto PAM, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Toimihenkilöunioni, Reilun kaupan puolesta Repu, Changemaker –nuorisoverkosto sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.  Lisätietoja kampanjasta ja yhteyshenkilöistä: http://www.puhtaatvaatteet.fi

Palaa otsikoihin