Venäjällä ammattiyhdistysliikettä häiritään vetoamalla ”terrorisminvastaiseen” toimintaan

Venäjän ammattiyhdistysliike on sekä maan hallituksen että työnantajien painostuksen kohteena. Viime aikoina painostus on yhä lisääntynyt. Hallituksen vakavin painostuspyrkimys on tuore ”terrorisminvastainen” lakiesitys.

Se rankaisisi kovin ottein esimerkiksi teiden, rautateiden tai muiden kulkuväylien toiminnan vaikeuttamisesta.

Ranskalainen Le Monde -lehti pitää esitystä suorana hyökkäyksenä talouskriisin koettelemissa teollisuuskaupungeissa mieltä osoittavia vastaan. Lakiesityksen mukaan ison tien tai rautatien sulkeminen voisi pahimmillaan tuoda tekijälle kaksi vuotta vankeutta ja 2300 euron sakot. Myös virkamiehiä, jotka eivät käsittele tapauksia asianmukaisesti, voisi odottaa vastaava rangaistus.

Venäjän korkein oikeus ei aikaillut lakiesityksen käsittelyssä, vaan antoi vajaassa viikossa siunauksensa sille. Duuma hyväksynee lakiesityksen lähiviikkoina.
Hallituksen virallisen kannan mukaan lakiesitys on vastaus ”terrorisminluonteisten” tekojen lisääntymiselle.

Venäjän tiedotusvälineet ovat sen sijaan tulkinneet lakiehdotuksen toisin ja ristineet sen ”Pikaliavon vastaiseksi laiksi”. Pikaliavo on pieni, talouskriisin kurittama teollisuuskaupunki Pietarin lähellä. Siellä sementtitehtaan työntekijät sulkivat kaupunkiin johtavan tien protestiksi kesäkuussa 2009. Pikaliavon tapahtumat loivat pohjaa vastaaville mielenilmauksille, joita alkoi nousta eri puolilla maata muun muassa maksamattomien palkkojen ja työajan vähentämisen takia. Hallituksen epäillään pelkäävän protestien ja yhteiskunnallisen liikehdinnän kasvua.

Terrorisminvastaisen lakiesityksen lisäksi maan hallitus on luonut uusia hallitusmyönteisiä ammattiliitoja, joita kutsutaan keltaisiksi liitoiksi. Tavoitteena on vaikeuttaa vapaampien liittojen toimintaa. Venäjän suurimpia palkansaajakeskusjärjestöjä VKT:tä ja KTR:ää on painostettu jo aiemmin, mutta kohteena on nyt myös maan suurin keskusjärjestöä FNPR.

Venäjän tilanne on vanhastaan kehno työelämän perusoikeuksien toteutumisessa, jotka Kansainvälinen työjärjestö ILO on määritellyt. Entistä synkemmän tilanteen vuoksi palkansaajajärjestöt VKT ja KTR jättivät tammikuun 2010 lopussa kantelun ILO:n hallintoneuvoston yhdistymisvapauskomitealle. Se valvoo ammattiyhdistysoikeuksien toteutumista. ja tutkii valituksia ILO:n perussopimuksien soveltamisesta, jotka koskevat yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta.

Kantelu nostaa esiin useita vakavia tekoja ammattiyhdistysliikkeen toimijoita vastaan, kuten pahoinpitelyjä ja uhkailua sekä rikosten riittämätöntä selvittämistä ja ilmaisunvapauden rajoittamista. Lisäksi viranomaiset ovat lainvastaisesti kieltäytyneet rekisteröimästä ammattiliittoja, nostaneet syytteitä ja kuulustelleet ammattiliitoissa toimivia esimerkiksi epäiltynä ”ääriliikkeissä toimimisesta” sekä kieltäneet esitteiden jakamisen ”ääriliikkeiden materiaalina”. Työnantajat ovat syrjineet liittojen jäseniä – seuraamuksitta – sekä kieltäytyneet päästämästä liittojen edustajia työpaikoille ja tunnustamasta liittoja.

ILO:n hallintoneuvoston yhdistymisvapauskomitea on ottanut viimeksi syksyllä 2009kantaa ammattiyhdistysoikeuksiin Venäjällä. Tuolloin maan hallitusta pyydettiin ryhtymään useisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Palkansaajien maailmantason kattojärjestö ITUC, johon Akava ja muut suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt kuuluvat, on päättänyt ryhtyä valmistelemaan kolmikantaista konferenssia Venäjällä ammattiyhdistysoikeuksista.

* * * *

Lisätetioja:

Akava julkaisi vuonna 2009 laajan raportin Venäjän työmarkkinoista ja ammattiyhdistysliikkeestä
Venajaraportti 24022009

Palaa otsikoihin