Yhteiskuntavastuun osoittamiseksi monia ohjeistoja

Kansainvälisen yritystoiminnan ja yhteistyön lisääntyessä eri aloilla yhteydet ulottuvat myös moniin maihin, joissa työlainsäädäntö ja valvonta ovat puutteellisia. Kuluttajien tietoisuus tuotteiden alkuperästä ja tuotantoketjusta sekä yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuudesta luo painetta yritysten vastuullisuuden kehittämiseksi ja sen osoittamiseksi. Yritys voi valita yhden tai useamman ohjeiston toimintansa vastuullisuuden ohjenuoraksi ja osoitukseksi. Oleellisinta on riippumaton valvonta.

Tarkastuskäyntien on tapahduttava ennalta ilmoittamatta. Työntekijöitä on haastateltava työpaikan ulkopuolella, jotta tarkastuksessa saadaan todenmukainen kuva tilanteesta.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n linjaukset perustana

Kansainvälinen työjärjestö ILO, Yhdistyneet Kansakunnat YK, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Euroopan unioni EU ovat laatineet toimintaohjeita yhteiskunta- ja yritysvastuusta. Näissä ohjeistuksissa on paljon yhteistä, sillä ne perustuvat ILO:n julistuksiin. Suomi tukee näiden järjestöjen jäsenenä ohjeistusten soveltamista suomalaisyrityksissä ja on myös sitoutunut menettelytapaohjeisiin, jotka sisältyvät ILO:n kolmikantaiseen periaatejulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta.

Painotukset vaihtelevat

YK:n Global Compact ja Vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) pyrkivät luomaan vastuullisuutta edistävän verkoston ja jakamaan hyviä käytäntöjä. OECD:n toimintaohjeisto sopii lähinnä yritysten oman toiminnan arvioimiseen ja parantamiseen. Yhteiskuntavastuun raportointiohjeisto Global Reporting Initiative on kansainvälisesti hyväksytty organisaatioiden vastuullisuuden raportoinnin standardi. EU:lla on vihreä kirja yritysten yhteiskuntavastuusta, jonka puitteissa toimii eurooppalainen liittouma yhteiskunta- ja yritysvastuun edistämiseksi (European Alliance for CSR).

Puitesopimuksia ja järjestöjen luokituksia

Kansainvälisten järjestöjen toimintaohjeiden ohella merkitystään ovat viime aikoina nostaneet yritysten ja ammattiliittojen väliset kansainväliset puitesopimukset sekä Business Social Compliance Initiative BSCI -järjestelmä, Ethical Trading Initiative ETI ja Fair Wear Foundation FWF, Fair Labor Association FLA, Workers Rights Consortium WRC ja reilun kaupan järjestelmät. Lisäksi käytössä on Social Accountability Internationalin SA 8000 -standardi. Valmisteilla on myös kansainvälisen standardoimisjärjestön ISO 26000 -standardi yhteiskuntavastuusta.

Monikansalliset yritykset ja ammattiliittojen maailmanjärjestöt solmivat globaaleja puitesopimuksia, jotka pohjautuvat ILO:n työelämän perusoikeuksiin. Ammattiliitto voi vaatia yritystä tilille puitesopimuksen rikkomisesta. Sopimusten toimeenpano ja valvonta eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, sillä ammattiliitot kehitysmaissa toimivat pienin resurssein. Paikoin ammattiliitot tekevät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi Zara-vaateketjun espanjalainen emoyhtiö Inditex, monikansallinen vaateketju H&M ja norjalainen öljyjätti Statoil ovat tehneet puitesopimuksen. Yksikään suomalainen yhtiö ei ole vielä solminut tällaista sopimusta.

Eurooppalaisia ja kansainvälisiä järjestelmiä

Business Social Compliance Initiative BSCI-järjestelmä on eurooppalaisten yritysten standardi, joka pohjautuu pitkälti ILO:n työelämän perusoikeuksiin. BSCI on melko laajassa käytössä. Se on kuitenkin ongelmallisella tavalla vain yritysten välinen järjestelmä eikä sen jäsenyys velvoita kattaviin tarkastuksiin. Social Accountability Internationalin SA 8000 on melko hyvämaineinen sertifikaatti, joka pitää uusia säännöllisin väliajoin. Ongelmana on, että sertifiointi on suhteellisen raskas ja kallis toteuttaa. Laajapohjaisempia ja järjestövetoisempia eettisyyden valvontajärjestelmiä ovat Reilun kaupan järjestelmä, Ethical Trading Initiative ETI ja Fair Wear Foundation FWF.

Reilun kaupan ohjeistuksia

Fairtrade Labelling Organizations International FLO on reilun kaupan merkkijärjestöjen ja tuottajaorganisaatioiden yhteistyöelin, joka määrittää kriteerit ja maksettavat takuuhinnat. Reilu kauppa on toistaiseksi keskittynyt lähinnä alkutuotantoon. Kansainvälinen Ethical Trading Initiative ETI, johon kuuluu yrityksiä ja järjestöjä, kehittää yhteistyötä ja eettisyyden noudattamista. Yritykset raportoivat vuosittain tilanteestaan ja vähintään viidesosaan sen piirissä olevista yrityksistä tehdään tarkastuksia. Fair Wear Foundation FWF on lähinnä eurooppalaisten vaatealan ammattiliittojen ja yritysten yhteisjärjestö, joka keskittyy vaateteollisuuden työntekijöiden olojen parantamiseen globaaleissa hankintaketjuissa.

Yhdysvalloissa toimivaan Fair Labor Association FLA:han ei kuulu lainkaan ammattiliittoja, vaan yrityksiä, yliopistoja ja kansalaisjärjestöjä. Workers Rights Consortium WRC on myös yhdysvaltalainen järjestö, johon kuuluu Yhdysvaltojen oppilaitoksia. Järjestöt puolustavat hankintojen eettisyyttä ja vastuullisuutta, ja niillä on paikallisesti tärkeä rooli, sillä oppilaitosten hankinnat ovat suuria.

Ohjeistukset, valvonta ja alihankintaketjut julkisiksi

Useilla yrityksillä on omat eettiset ohjeistuksensa. Se on toki tyhjää parempi, mutta jollei joku riippumaton taho valvo ohjeiston noudattamista tai jollei tietoja alihankkijoista julkisteta, ohjeistuksessa jäädään puolitiehen. Uskottava toiminta edellyttää, että yrityksen ohjeistukset ja alihankintaketjut ovat julkisia. Suomalaisilla yrityksillä on tässä suhteessa kirittävää. Sen lisäksi, että tuoteselosteen tulee antaa tietoa alkuperästä, yritys voi esitellä vuosikertomuksessa tai yhteiskuntavastuuraportissa sosiaalisen vastuun toimintaohjeistoja, alihankkijoiden riippumattomia tarkastuksia ja arviointijärjestelmää, joilla alihankkijat luokitellaan esimerkiksi vastuullisuuden ja toimitusvarmuuden mukaan. Vuosikertomustiedot voidaan puolueettomasti varmistaa esimerkiksi Global Reporting Initiative -menetelmällä.

Palaa otsikoihin