rss Maailman tuulia - uutisia kansainvälisestä toiminnasta

24.11.2011 9.40

Tietoa maahanmuuttajien asemasta Suomen työmarkkinoilla: lisää huomiota ammatillisen identiteettiin

Akavan, SAK:n ja STTK:n haastattelututkimus kartoitti viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia ammattiliitoista ja suomalaisesta työelämästä. Tutkimukseen haastateltiin 60 pääkaupunkiseudulla asuvaa eri aloilla työskentelevää maahanmuuttajaa, jotka ovat järjestäytyneet ammattiliittoihin. Tutkimuksen toteutti SAK:n maahanmuuttoasiantuntija Eve Kyntäjä. Tutkimus on osa Itämeren työmarkkinayhteistyöhanketta Baltic Sea Labour Network. EU-rahoitteinen hanke käsittelee rajat ylittäviä työmarkkinakysymyksiä Itämeren alueella.

Suomi muuttui maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvun asussa. Suomessa ulkomaalaisia asuu eurooppalaisittain vähän, vain kolme prosenttia. Vieraskielisiäkin on vain nelisen prosenttia väestöstä. Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat venäjänkieliset (52 000) ja vironkieliset (25 000).


Maahanmuttajien työllisyystilanteesta ei kattavia tilastoja

Maahanmuuttajien työttömyys on Suomessa keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Yleistäen voidaan sanoa, että teollisuusmaista ja lähempää tulevat työllistyvät paremmin kuin kauempaa tulevat. Sekä koulutustaso että maassaoloaika vähentävät työttömyyttä. Kattavia tilastoja Suomeen muuttavien koulutusasteesta ja työllistymisestä koulutusta vastaavasti ei kuitenkaan ole.


Ammatillinen identeetti olennaista, ei asema maahanmuuttajana

Maahanmuuttajat järjestäytyvät ammattiliittoihin suhteellisesti vähemmän kuin kantaväestö. Tutkimukseen osallistuneilla nuorilla ei juuri ollut kokemuksia ammattiliitoista lähtömaassaan, kun taas vanhemmilla työntekijöillä ne olivat pääosin kielteisiä. Viron- ja venäjänkieliset maahanmuuttajat liittyvät Suomessa ammattiliittoon yleensä tuttavan suosituksesta, kertoo haastattelututkimus. Tutkimuksen mukaan he haluavat toimia työelämässä ja ammattiliiton jäsenenä ammatillisen identiteetin kautta. Kohtelu ”maahanmuuttajana” on tarpeetonta, jopa ärsyttävää.


Uusi artikkelikokoelma tarkastelee maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa

Tutkimukseen perustuva artikkeli löytyy valtiotieteen tohtori Mika Helanderin toimittamasta tuoreesta artikkelikokoelmasta Totta toinen puoli? Kokoelma sisältää artikkeleita maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan perehtyneiltä tutkijoilta ja asiantuntijoilta. Kirjan artikkeleissa käsitellään mm. maahanmuuttajien heikon työmarkkina-aseman syitä, maahanmuuttoon liittyvää harmaata taloutta ja maahanmuuttajajärjestöjen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. (Julkaisua voi ostaa mm. Helsingin yliopiston Social och kommunalhögskolanin ja Kalevi Sorsa säätiön verkkokaupoista.)

 

Eve Kyntäjä: Viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemukset työyhteisön ja ammattiliiton jäsenenä


Teoksessa Mika Helander (toim.): Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvitellut kipupisteet. Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, 2011. SSKH Skrifter 31 (s. 59-84).

Palaa otsikoihin





Uutisia muilta foorumeilta

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean uutisia ETSK-Info

Palkansaajaliikkeen maailmanlaajuinen uutispalvelu
www.labourstart.org



ITUCin uutisia


Tietoa Intian taloudesta ja työelämästä

Intia-raportti kuvaa Intian taloutta ja työmarkkinoiden tilaa ja tarjoaa esimerkin globalisaation laajenemisesta palvelutuotantoon.
Akava on tilannut raportin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskukselta (SASK). Raportin on kirjoittanut tutkija Heikki Kehälinna.

Lue lisää:
Ihmeellinen Intia: uusi talous - vanhat ongelmat (verkkojulkaisu)



Akavan EU-tavoitteet 2009–2014

Akavalla on asettanut omat tavoitteet Euroopan unionin seuraavalle vaalikaudelle. Lue oheisesta dokumentista, millaista  Eurooppaa Akava tavoittelee
Akavan EU-tavoitteet
Osaajien Eurooppa - Akavan EU-tavoitteet 2009–2014