Akavan toiminta-alueet

• Yhteiskuntapolitiikka
• Talous- ja veropolitiikka
• Työelämäasiat
• Sosiaali- ja terveyspolitiikka
• Koulutuspolitiikka
• Työllisyyspolitiikka
• Elinkeinopolitiikka
• Järjestö- ja opiskelijatoiminta

Akava on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja kaikilla toiminta-alueillaan. Sen vaikutusvalta perustuu asiantuntijuuteen, tutkittuun tietoon ja osaamiseen. Akava vaikuttaa toiminta-alueillaan kansainvälisellä, valtakunnallisella ja alueellisella tasolla suoraan järjestönä ja jäsenliittojensa kautta.
 
Akavan liittokokouksessa hyväksyttyjä visiotavoitteita ja strategisia valintoja pidetään esillä Akavan hallintoelimissä koko seuraavan toimintakauden ajan. Visiotavoitteet ja strategiset valinnat ohjaavat Akavan toimintaa ja ne puretaan toimintakauden aikana konkreettisiksi keinoiksi, joita valmistellaan ja päivitetään juoksevasti.

Yhteiskuntavisio

Talouspolitiikka luo edellytyksiä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille sekä kannustaa osaamisen kehittämiseen.

• Talouskasvu pohjautuu korkeaan osaamiseen, huipputasoiseen tutkimukseen, tehokkaaseen teknologian hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen.
• Verotus kannustaa työn tekemiseen ja osaamisen kehittämiseen, varmistaa palkansaajien ostovoimaa ja luo pohjan erityisesti palveluelinkeinoille.
• Julkinen talous tasapainotetaan korkealla työllisyydellä, pitkillä työurilla ja tuloksellisella ja tuottavalla julkisen sektorin toiminnalla.
• Kilpailu on reilua ja sekä kansallinen että kansainvälinen talous perustuu avoimuuteen.

Suomen hyvinvointimalli kannustaa ja tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet.

• Yhteiskunta tarjoaa kaikille yhdenvertaisesti mahdollisuuksia maksuttomaan koulutukseen, työllistymiseen, terveyteen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä tukee apua tarvitsevia jäseniään.
• Yhteiskunta kannustaa jokaista ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään.
• Hyvinvointiyhteiskunta edistää syrjimättömyyttä ja rasismin vastaista työtä.
• Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on pitkällä aikavälillä kestävä.

Laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat julkiset palvelut luovat pohjan hyvinvoinnille.

• Julkisen sektorin laajuus, rakenteet ja rahoitus on määritelty kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla.
• Palveluiden vähimmäislaajuus ja -laatu on määritelty sitovasti valtakunnan tasolla kansalaisten yhdenvertaisuus huomioon ottaen.
• Valtion ja kuntien tehtävän- ja kustannustenjaot ovat selviä ja tarkoituksenmukaisia.
• Julkisen päätöksenteon taustalla on riittävä ja tarkoituksenmukainen osaaminen ja asiantuntemus.

Tutkimus ja korkeakoulutus synnyttävät Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista.

• Korkea osaaminen edellyttää koko koulutusketjun riittävää resursointia.
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu taataan riittävällä julkisella rahoituksella, rahoituspohjaa laajentamalla ja rahoitusmalleilla, jotka kannustavat korkeakouluja kehittämään toimintansa laatua.
• Korkeakoulujen kehittämisen painopisteitä ovat profiloituminen, rakenteellinen kehittäminen, laadukas työllistyminen, strategisen yhteistyön lisääminen ja kansainvälistyminen.
• Koulutuksen kehittämisessä on vahvistettava pedagogista johtamista, uusia tapoja oppia sekä työllistymistä tukevaa opetusta ja ohjausta.
• Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan resurssit ja toimintatavat ovat sellaisia, että ne tuottavat ne tuottavat ainutlaatuista osaamista korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.

Korkeasti koulutetut työllistyvät osaamisensa ja kykyjensä mukaisesti.

• Koulutuksen määrä ja laatu vastaavat työelämän tarpeita ja yksilön tavoitteita.
• Koulutukseen pääsee nopeasti ja opintopolut ovat joustavia. Jokainen valmistuva opiskelija saa riittävät työelämävalmiudet ja tuen työmarkkinoille siirtymiseen.
• Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden lähtökohtana ovat vaikuttavuus, yksilöllisyys ja joustavuus.
• Työttömille korkeakoulutetuille on tarjolla kattavat ohjaus- ja neuvontapalvelut ja laajat mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen työttömyysaikana

Elinkeinopolitiikalla mahdollistetaan osaamisintensiivisten yritysten ja työpaikkojen luominen sekä varmistetaan edellytykset yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle.

• Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksien lisääminen synnyttää uusia kansainvälisesti menestyviä yrityksiä ja osaamisintensiivisiä työpaikkoja Suomeen.
• Osaamiseen nojaava innovaatiopolitiikka kannustaa verotuksella ja muilla insentiiveillä uudenlaisia palveluja ja tuotteita luovia kasvuyrityksiä kovempaan kasvuun ja kansainvälistymiseen.
• Elinkeinopoliittista rahoitusta kohdennetaan korkean osaamisen kehittämiseen.
• Suomi toteuttaa ilmastositoumuksensa edistyksellisellä ja vastuullisella energia- ja ilmastopolitiikalla.
• Uusia yrityksiä syntyy, kun lainsäädännöllisiä ja muita esteitä yrittäjyyden tieltä poistetaan, edistetään yrittäjyysvalmiuksia läpi koulutusketjun ja kohtuullistetaan yrittäjyydessä epäonnistumisen seurauksia.

Työelämävisio

Akavalaiset voivat hyvin työssään.

• Korkeasti koulutetut voivat työssään hyödyntää koulutuksen ja työkokemuksen kautta hankittua osaamistaan sekä kehittää sitä saavuttaakseen omat ja organisaation tavoitteet.
• Palvelussuhteen ehdot ja työolosuhteet luovat edellytykset työmotivaatiolle, sitoutumiselle, luovuudelle ja ammattieettisyydelle.
• Työkykyä ylläpidetään parhaiten ennaltaehkäisevin toimin.
• Henkilöstöä kohdellaan työssä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
• Hyvän johtamisen ja esimiestyön sekä työntekijöiden työyhteisötaitojen merkitys tunnustetaan ja niitä kehitetään systemaattisesti.

Turvaverkot ovat kannustavat ja toimivat

• Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa.
• Sosiaaliturva takaa riittävän toimeentulon työnteon katkoksissa ja yhdessä sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä työvoimapalvelujen kanssa tukee työhön paluuta.
• Sosiaaliturvaetuudet vastaavat sosiaaliturvamaksuja.
• Oikeus sosiaaliturvaan taataan yhdenvertaisesti palvelussuhteen tai työn tekemisen muodosta riippumatta siten, ettei synny väliinputoajia.
• Työlainsäädäntö ja virka- ja työehtosopimukset takaavat turvallisen työelämän.

Työ ja yksityiselämä ovat tasapainossa.

•  Tarjolla on hallittuja, yksilöllisiä ratkaisuja eri elämäntilanteisiin.
• Palvelussuhteen ehdot mahdollistavat korkean koulutuksen, työssäkäynnin ja urakehityksen yhdistämisen perhe-elämään.
• Yhdenvertaisuus toteutuu työntekijöiden eri elämäntilanteissa palvelussuhteen lajista riippumatta.
• Perhepolitiikkaa kehitetään työelämän tasa-arvon näkökulmasta.

Korkea koulutus on yksilölle kannattava investointi.

• Palkkaus perustuu koulutukseen, työn vaativuuteen, ammattitaitoon, tuloksellisuuteen ja vastuuseen.
• Palkkauksessa ja urakehityksessä ei ole syrjintää.

Osaamisen kehittäminen takaa mielekkään työuran.

• Suomen kansallinen menestyminen rakennetaan korkeasti koulutettujen osaamiselle ja jatkuvalle kehittymiselle läpi työuran.
• Tutkintoon johtava korkeakoulutus on laadukasta ja antaa parhaan mahdollisen pohjan työuran aikaiselle uuden oppimiselle.
• Tarjolla olevat osaamisen kehittämisen vaihtoehdot vastaavat akavalaisten tarpeita ja osaamisen kehittäminen on akavalaisille taloudellisesti mahdollista.
• Akavalaisilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan pitkäjänteisesti, järjestelmällisesti ja myös välittömistä työnantajaintresseistä riippumattomasti.

Järjestö- ja mainevisio

Akava on vahva ja sisäisesti yhtenäinen keskusjärjestö

• Akava on itsenäinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
• Järjestäytymisaste on korkea.
• Akava-yhteisön sisäinen eheys perustuu selkeisiin yhteistoiminnan periaatteisiin, työnjakoon ja jäsenhankinnan käytäntöihin.
• Akavan päätöksenteko-, osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmät ovat tehokkaita, ketteriä ja jäsenjärjestöjä osallistavia.
• Akava edistää jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja yhteisön koko osaamisen hyödyntämistä.
• Akava-yhteisössä opiskelijat ovat vaikuttavassa asemassa.

Akava on merkittävä ja tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja.

• Vaikuttavuus perustuu asiantuntemukseen ja tutkimukseen.
• Akavan vaikuttamistyö on järjestelmällistä.
• Akavan tavoitteita edistetään tiiviillä yhteistyöllä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa.
• Yhteiskunnallinen viestintä on aktiivista.