Kartoitus tasa-arvosuunnitelmien tekemisestä

Akavan teki syksyllä 2008 sähköpostikyselyn akavalaisille luottamusmiehille tasa-arvosuunnitelmien tekemisestä työpaikoilla. Tasa-arvolaki velvoittaa vähintään 30 työntekijää työllistävät työnantajat laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös palkkakartoitus.

Kyselyyn vastasi lähes 800 julkisella ja yksityisellä sektorilla toimivaa luottamusmiestä. Kyselyn vastausaktiivisuus oli 47 %.

Kysely paljasti, että tasa-arvosuunnitelma puuttui joka kymmenenneltä työpaikalta, joissa oli vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työssä, eikä se ollut edes suunnitteilla. Myönteistä oli, että lähes kolmanneksella niistä työpaikoista, joita lain suunnitteluvelvoite ei koske, oli kuitenkin tehty tasa-arvosuunnitelmia. Tasa-arvosuunnittelu oli sitä pidemmällä mitä enemmän työpaikalla oli henkilöstöä.

Tasa-arvosuunnitelmiin useimmiten sisältyvä palkkakartoitus nosti esiin perusteettomia palkkaeroja joka viidennen vastaajan työpaikalla. Joka toisen työpaikalla palkkakartoitusta ei ole tehty.

Mitä suuremmasta työpaikasta on kyse, sitä useammin palkkakartoituksia oli tehty ja sitä useammin palkkavääristymiä oli havaittu. Perusteettomilla palkkaeroilla tarkoitetaan sitä, ettei palkansaajille makseta samasta ja samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa samansuuruista palkkaa.

Sen lisäksi että palkkakartoitusten tekemisessä on puutteita, tehtyjenkin palkkakartoitusten sisällössä on toivomisen varaa. Palkkakartoitusten laatimista vaikeuttaa, että työnantaja ilmoittaa ainoastaan keskipalkat. Todellista palkkavertailua ei voida toteuttaa riittävän tarkasti niiden perusteella.

Henkilöstön edustajat usein paitsiossa

Joka kolmas luottamushenkilö raportoi, ettei henkilöstöllä ole ollut edustajaa työpaikan palkkakartoitusta laadittaessa. Paras edustus on ollut seurakunnissa, huonoin yksityisellä sektorilla. Joka kolmas vastaaja kertoi, ettei ollut saanut lainkaan tietoja henkilöstön palkkatasosta palkkakartoituksen laadintaa varten tai oli saanut tietoa vain vähän. Neljännes oli saanut tietoja erinomaisesti (13 %) tai kohtalaisesti (13 %). Huonoin tilanne on yksityisellä sektorilla.

Kartoituksesta toiminnaksi puolessa tapauksista

Yli puolet vastaajista ilmoitti, että heidän työpaikallaan oli ryhdytty toimiin tilanteen korjaamiseksi, jos kartoituksessa oli löytynyt perusteettomia palkkaeroja. Vajaa kolmannes kertoi, ettei päätöksiä toimenpiteistä ollut tehty ja 16 % oli tietämätön tilanteesta.

Palkkakartoituksessa ilmenneitä perusteettomia palkkaeroja on pyritty poistamaan esimerkiksi käymällä läpi työnkuvia tai tehtävänimikkeitä, ottamalla käyttöön jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä, korjaamalla palkkoja, selvittämällä palkkaeroja tarkemmin tai uudistamalla palkkausjärjestelmää. Tasa-arvolaki edellyttää, että palkkakartoitus tarkistetaan vuosittain.