Akavan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi yliopistojen perusrahoituksen kriteereistä
11.4.2012 Ida Mielityinen
Dnro 043/62/2012
Lausuntopyyntönne 26.3.2012/Dnro OKM/8/010/2012
Ehdotus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
Laadulliset kriteerit puuttuvat mallista
Akava näkee, että yliopistojen perusrahoituksen uudet laskentakriteerit tukevat monelta osin yliopistouudistuksen tavoitteita. Rahoitusmallia on muutettu vain hyvin vähän valmistelun kuluessa tulleen palautteen pohjalta. Akava näkeekin edelleen mallissa muutamia merkittäviä ongelmia. Rahoituskriteereissä on runsaasti laajuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tukevia mittareita, mutta laadulliset mittarit mallista pitkälti puuttuvat – tämä ongelma vaivaa erityisesti koulutusosiota.
Jo aiemmin Akava on ilmaissut vakavan huolensa siitä, ettei mallissa ole kriteereitä, jotka kannustaisivat yliopistoja tiiviimpään yhteistyöhön työelämän eri toimijoiden kanssa. Työllisyyden suurempi osuus rahoitukseen vaikuttavana kriteerinä olisi myös antanut yliopistoille selkeämmän viestin niiden vastuusta ja mahdollisuuksista vaikuttaa opiskelijoiden työllistymiseen. Vaikutusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi opetussuunnitelmien kehittäminen, työelämäyhteistyön parantaminen ja ura- ja rekrytointipalveluiden toimintaedellytysten parantaminen.
Opiskelijapalaute rohkea avaus
Akava on huolissaan ohjausvaikutuksista, joita rahoituskriteeri ”lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärä” saattaa aiheuttaa. Nykytilanteen perusteella on havaittavissa, että tämänhetkinen yliopistojen laatu- ja opiskelukulttuuri ei ole valmis tämän kriteerin käyttöönotolle näin suurella painoarvolla. Opiskelijapalautteen tullessa malliin vasta myöhemmin, kriteerin osuus alkuvaiheessa on erittäin suuri.
Sitoutuminen opiskelijapalautteen käyttöön rahoituskriteerinä kuvastaa rohkeutta, erityisesti kun palautejärjestelmän kehittämistyö on vielä kesken. Tätä vasten tuntuu ontolta perustella laadullisten mittareiden poisjättämistä mallista niiden kehittymättömyydellä. Tässä vaiheessa olisi pitänyt valita myöhemmin käyttöön otettavat laadulliset kriteerit, jolloin niiden käyttöönottoa edellyttävä kehittämistyö olisi voitu aloittaa välittömästi. Jo tällä hetkellä eräitä käyttökelpoisia kriteereitä olisi ollut tarjolla, kuten opettajien pedagogiset opinnot suorittaneiden opettajien osuus opetus- ja tutkimushenkilökunnasta. Tuoreet arviointitulokset henkilöstön näkemyksistä yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista osoittavat myös, että opiskelijapalautteen rinnalle olisi tullut ottaa rahoituskriteeriksi myös henkilöstökyselyn tulokset – Akavan aiemman ehdotuksen mukaisesti.
Ennakoimattomia ohjausvaikutuksia voi ilmetä myös kandidaatti/maisteri-tutkintojen painoarvoista mallissa. Akava toivoo, että mallin seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei malli johda muutamien yliopistojen keskittymiseen vain maistereiden kouluttamiseen.
Tutkimusrahoituksessa hyvä muutos
Akava pitää hyvänä tutkimusrahoituksen osuuteen tullutta muutosta, jossa kansainvälisten julkaisujen painoarvo laskee hiukan. Mallin vaikutusta eri alojen tasavertaisiin mahdollisuuksiin tutkimusrahoitukseen on seurattava tarkasti. Akava näkee myös ongelmana, että rahoitusmallin ulkopuolelle on jätetty erikoistumistutkinnot. Tutkinnot muodostavat muutamilla aloilla keskeisen asetukseen perustuvan koulutustehtävän.
Akava korostaa lopuksi, että mallin vaikutusten avoin tutkimuksellinen arviointi on äärimmäisen tärkeää. Mallia on uskallettava myös tarpeen vaatiessa muuttaa. Yliopistot ovat joutuneet sopeutumaan lyhyessä ajassa radikaaleihin muutoksiin. Uuden lain ja rahoitusmallin yhteisvaikutuksia ylipistojen toimintakulttuurille sekä koulutuksen ja tutkimuksen laadulle kukaan ei pystyne täysin vielä ennakoimaan.
Akava ry

