Globalisaatio muuttaa maailmantaloutta ja päätökentekoa

Maailmaan on syntynyt viime vuosina uusia keskeisiä päätöksentekijöitä, kuten maailman suurimpien maiden G20-ryhmä. Maailmantalouden painopiste on siirtymässä yhä voimakkaammin ns. kehittyviin maihin.

Siitä huolimatta globalisaatiota eli maapalloistumista kokonaisuutena on pohdittu Suomessa selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alkupuolella. Juuri nyt olisi kuitenkin tarvetta aloitteelliselle ja laaja-alaiselle keskustelulle maapalloistumisesta sekä aktiiviselle toiminnalle.

Kansainvälisellä tasolla maailman palkansaajien kattojärjestö ITUC, International Trade Union Confederation, tarttuu asiaan kongressissaan kesäkuussa 2010. ITUC, joka edustaa Akavaa maailmantasolla, asettaa tuolloin tavoitteita globaalille kehitykselle.

Akavan globalisaatiolinjauksille on kolme erityistä perustetta:
  • tarve vaikuttaa maailmanmuutokseen,
  • kotimaisen keskustelun virkistäminen ja
  • palkansaajien maailmantason toiminnan pohjustaminen.

Akavan globalisaatiolinjauksissa ei haeta vastauksia pelkästään pikaista ratkaisua vaativiin ”tässä ja nyt” -kysymyksiin, vaan korostetusti tulevaisuuden haasteisiin ja kehityksen suuntaamiseen. Erityisesti linjauksissa keskitytään globalisaation hallinnan kehittämiseen. Lisäksi ne sisältävät käytännön toimenpide-esityksiä joidenkin tärkeiden toiminta-alueiden kehittämiseen.

 

Enemmän, mutta parempaa globalisaatiota -linjausasiakirja ei käsittele kotimaisia kysymyksiä tai globalisaation vuoksi välttämättömiä muutoksia Suomessa. Se keskittyy globaaleihin kysymyksiin, kansainvälisen tason kehitykseen ja aloitteisiin. Akavan EU-tason linjaukset on koottu Osaajien Eurooppa -asiakirjaan, jonka Akava julkaisi vuonna 2009 Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä.


Globalisaatioasiakirja verkkojulkaisuna



Globalisaatio lisää riippuvuutta

Globalisaatio on muutos, jossa maailma tiivistyy yhteiskunnalliseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi järjestelmäksi. Eri maiden ja alueiden vuorovaikutus ja riippuvuus toisista vahvistuu kaikilla tasoilla. Globalisaatio ilmenee kauppavaihdon ja pääomien liikkeiden lisääntymisenä sekä ihmisten ja ajatusten liikkumisena. Se on seurausta tiedon, osaamisen ja tekniikoiden kehittymisestä sekä sääntelyn vähenemisestä. Muutos koskee kaikkia työntekijöitä koulutustasoon katsomatta.

Globalisaatio-käsite on otettu laajasti käyttöön vasta 1980-luvulla, vaikka ilmiö on saanut alkunsa jo satoja vuosia sitten. Nykyinen globalisaatio eli maapalloistuminen ei ole uusi ilmiö, mutta se voimistuu jatkuvasti sekä saa uusia muotoja muun muassa tiedotusvälineiden ja tietotekniikan myötä.