Yhteiskuntavastuu alihankintaketjuja myöten

Yhteiskuntavastuu tulee nähdä luonnollisena osana työnantajien ja yhteiskuntien maailmanlaajuista toimintaa. Lähtökohtana pitää olla vastuullinen ja eettinen käyttäytyminen kaikissa tilanteissa. Kansainvälisiä yhteiskuntavastuun säädöstöjä tulee tehostaa ja yhtenäistää.

OECD:n yhteiskuntavastuun toimintaohjeet ylikansallisille yrityksille tulee uusia. Esille on otettava muun muassa alihankinta- ja toimitusketjut, elämiseen riittävä palkka sekä sijaintimaan lainsäädännön riittämättömyys, jos ne ovat ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa.

Kaikkien työnantajien tulee noudattaa ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä julistusta sosiaalipolitiikasta. ILO:n julistusten yhteensopivuus OECD:n ohjeiden kanssa on myös tärkeää.

YK:n vastuullisuutta edistävästä global contact -verkostosta ja vastuullisen sijoittamisen periaatteista UNPRI:stä on tultava mahdollisimman laajoja ja vahvoja.

Ammattiyhdistysten, kansalaisjärjestöjen ja muiden vastaavien toimijoiden tiedonsaantia on parannettava. Riippumattomien tahojen on kyettävä tarkastamaan yhteiskuntavastuun noudattaminen.

Yhteiskuntavastuusta on lukuisia julistuksia ja aloitteita ja olisi tärkeää saada aikaiseksi maailmanlaajuinen yhteisymmärrys niiden peruslinjauksista. Yhteiskuntavastuu ja vastuullinen kuluttaminen tulee saada toimiviksi periaatteiksi alihankkijavalmistajasta kauppaan ja kuluttajaan.

Vauraiden maiden tulee nostaa kehitysavun määrä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kaikkien on sitouduttava YK:n vuosituhattavoitteisiin. Toisaalta kehitysapu on kytkettävä tiiviisti perusoikeuksiin, ympäristöön ja korruptoitumattomuuteen. Kunnon työn ja koulutuksen, myös naisten koulutuksen, on oltava tärkeällä sijalla kehitysyhteistyössä.

Kehitysavun ja muiden toiminta-alueiden yhteensovittamista on lisättävä mm. kauppapolitiikassa ja verotuskysymyksissä.

Väkilukua on saatava alenemaan maailmanlaajuisesti koulutuksella ja valistuksella, jotta ei jouduta siirtymään syntyvyyden säännöstelyyn viimesijaisena keinona.

Bruttokansantuotteelle on luotava täydentäviä tai vaihtoehtoisia menestyksen mittareita ja ne otettava laajasti käyttöön myös maailmanlaajuisissa järjestöissä. BKT:tä tulee täydentää erityisesti ihmisten hyvinvoinnin ja elinympäristön tilan arvioinneilla sekä eri jalanjälkimittareilla.