Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia – Akavan hallitusohjelmatavoitteet
Akavan hallitus hyväksyi Akavan hallitusohjelmatavoitteet eduskuntavaaleja 2011 varten kokouksessaan 26.5.2010.Hallituskauden aikana on luotava pohja uudelle kasvulle ja tulevaisuuden hyvinvoinnille. Tarvitaan uusia työpaikkoja, korkeaa tuottavuutta ja kohtuullista työtulojen verotusta. Suomen menestys nojaa vahvasti korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin.
Kasvu ei ratkaise kaikkia julkisen talouden ongelmia, mutta pienentää niitä merkittävästi. Julkisen talouden kestävyysvajetta korjataan pidentämällä työuria, tiukentamalla kuntasektorin ohjausta sekä parantamalla julkisten palveluiden tuloksellisuutta.
Veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin on turvauduttava vain siltä osin kuin sopeuttamista ei saavuteta muilla keinoilla. Rahoituspäätöksissä on asetettava etusijalle nuorten ja työikäisten terveys ja työhyvinvointi, huipputasoinen koulutus, tutkimus ja tietoinfrastruktuuri.
Keskeiset tavoitteet
- Palkka omiin menoihin – työstä ei enempää veroihin
Palkansaajien ansiotulojen verotusta ei kiristetä millään tulotasolla. Siten tuetaan uutta kasvua, korkeaa osaamista ja työllisyyttä. - Kunnon työolot – pitkät työurat
Työuria pidennetään ensisijaisesti huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista, luomalla kannusteita työikäisten osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, estämällä ikääntyvien työntekijöiden syrjintä ja varmistamalla vastavalmistuneiden työnsaanti. - Eroon työelämän laittomuuksista – reilulla pelillä tulosta
Järjestöille säädetään kanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan ja työelämän vakauden parantamiseksi. - Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen
Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan niin, että opiskelijamäärien suhde opettajien määrään saadaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan palkitsemaan korkeasta laadusta ja sen parantamisesta. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nostetaan aikuiskoulutustarjonta ja vastavalmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. - Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään.
- Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa
Julkista tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta nostetaan tuntuvasti niin, että maan kokonaispanostukset niihin ovat vähintään neljä prosenttia BKT:sta koko hallituskauden aikana. Hyvin resursoitu tiedepolitiikka painottuu perustutkimukseen. Tutkimustulosten taloudellinen hyödyntäminen perustuu markkinaehtoiseen innovaatiopolitiikkaan. - Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastus
Valtion taloudellista ohjausta kunnista lisätään kuntien menojen kasvun hallitsemiseksi ja palvelutuotannon kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Informaatio-ohjauksesta siirrytään laatuohjaukseen, jossa palvelujen vähimmäislaajuus ja -laatu määritellään sitovasti.










