Elinkeinopolitikka

• Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan.
• Palkkatyön ja yrittäjyyden väliset esteet poistetaan sosiaaliturvasta.
  
• Julkisen sektorin hankintaosaamista parannetaan.
  
• Suomen päästöleikkausvaatimukset toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiot

Julkista tutkimus- ja tuotekehityksen rahoitusta nostetaan tuntuvasti niin, että Suomen kokonaispanostukset siihen ovat vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden aikana.
Innovaatiojärjestelmän tuottavuutta nostetaan. Parannetaan innovaatiopolitiikan rahoituksen, ohjauksen ja neuvonnan hallintorajat ylittävää koordinaatiota.

Kansallinen innovaatiostrategia viedään osaksi elinkeinoelämää. Innovaatiopolitiikassa hahmotetaan niitä tulevaisuuden kasvualoja, joille voidaan luoda tuhansia uusia viherkaulustyöpaikkoja ja luovien alojen työpaikkoja. Valtion innovaatiopolitiikkaa kohdistetaan entistä käyttäjä- ja markkinalähtöisemmin esimerkiksi yrityskiihdyttämöjen kautta.

Keskeiset innovaatiot – sekä yksityisellä että julkisella sektorilla - ovat entistä enemmän palveluinnovaatioita. Innovatiivisuus otetaan julkisten hankintojen laatukriteeriksi.

Korkeakoulujen, yritysten ja lähialueiden välistä innovaatioyhteistyötä parannetaan siten, että tätä koskeva velvoite sisällytetään korkeakoulujen toimintastrategioihin.

Suomen kiinnostavuutta ulkomaalaisille tutkijoille, opettajille ja osaajille lisätään muun muassa kansainvälisen vaihdon, verotuksen ja rahoituksen avulla.

Aineettomien oikeuksien (IPR) hallintaa parannetaan tehostamalla julkisia neuvontapalveluita sekä sisällyttämällä korkeakoulujen opetukseen myös aineettomien oikeuksien hallintaan liittyviä kokonaisuuksia.

Työ- ja virkasuhteissa olevien tekijänoikeus, määräysvalta teoksen käyttöön sekä oikeus korvaukseen turvataan luovuuteen kannustamiseksi. Lisäksi parannetaan mahdollisuuksia kohtuuttoman sopimusehdon sovitteluun.

Tunnistetaan Suomelle keskeiset teollisuuden alat ja klusterit, joilla Suomella on edellytyksiä menestyä. Huolehditaan kyseisten teollisuudenalojen kilpailukykytekijöistä ja kasvusta esimerkiksi strategisten huippuosaamisen keskittymien kautta.

Teknillistä ja luovien alojen koulutusta sekä liiketoimintaosaamista yhdistetään Aalto-yliopiston tapaan laajemmin, jotta koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita ja pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla.

Yrittäjyys ja elinkeinonharjoittaminen

Hallitus parantaa ammatinharjoittajan ja yrittäjän sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa. Parannuksia tehdään työttömyysturvaan, turvaan sairauden varalta ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, niin että kynnys siirtyä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä poistuu. Oikeutta soviteltuun päivärahaan tarkastellaan ansioiden, ei työajan perusteella, jotta myös ammatinharjoittajien on mahdollista saada sitä. Yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle säädetään oikeus vähentää omien lasten hoitokustannuksia verotuksessa. Ammatinharjoittajalle säädetään oikeus vähentää kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankintamenoa verotuksessaan.

Naisyrittäjien aseman parantamiseksi selvitetään, miten perhevapaista aiheutuvia välillisiä kustannuksia voidaan jakaa työnantajien kesken.
 
Yrittäjän määritelmä yhdenmukaistetaan, jotta eri viranomaiset kohtelevat henkilöä yhtenäisesti, vaikka sovelletaan eri lakia.  

Yrittäjyyttä edistetään tekemällä yrittäjyyttä ja yrittäjyysasennetta tunnetuksi. Yrittäjyyskasvatusohjelmiin kohdennetaan lisää resursseja. Yrittäjyyskasvatusta tarjotaan ja luovuuden kehittymistä tuetaan eri oppiaineissa kaikilla koulutustasoilla. Jokaisella opiskelijalla, tutkijalla ja opettajalla yliopistoissa ja korkeakouluissa tulee olla mahdollisuus osallistua yrittäjäkoulutukseen työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön työryhmäselvityksen ehdotusten mukaisesti.

Korkeasti koulutettuja kannustetaan kasvuyrittäjyyteen uudella starttirahalla, joka houkuttelee osaamisintensiiviseen yrittäjyyteen.

Yritys- ja jatkajapörssin toiminta turvataan, jotta estetään työpaikkojen menetys, kun arviolta 50 000–80 000 yksinyrittäjää siirtyy lähivuosina eläkkeelle.

Yrittäjäpalveluihin toteutetaan vuoden 2011 aikana yhden luukun palvelukonsepti toimimaan koko maassa. Rahoitus- ja neuvontaverkostoa, joka antaa tukea kasvuhakuisille yrityksille, selkeytetään. Kasvua tuetaan sekä yritys- että yksilötasolla muun muassa kilpailukykyisellä verotuksella.

Julkinen sektori elinkeinopoliittisena toimijana

Julkisen sektorin vastuuta ja asemaa palveluiden tilaajana ja tuottajana selkeytetään ja muutetaan läpinäkyvämmäksi. Julkisten tahojen on panostettava enemmän resursseja hankintamenettelyihin ja osaamiseen. Pienille yrityksille luodaan erillinen, kevyempi hankintamenettely.

Sosiaali- ja terveysministeriö varmistaa, että kuntalaisten palveluja parannetaan laajennetulla palvelusetelijärjestelmällä palvelujen laadusta ja palvelun tarjoajien osaamisedellytyksistä tinkimättä. Yksityisten lääkäri-, terapeutti- ja psykiatripalvelujen Kela-korvaukset korotetaan ajan tasalle.     
  

Alueiden kehittäminen

Elinkeinopoliittiset tuet ja toimet kohdennetaan nykyistä paremmin. Aluepolitiikka ei saa olla kriteeri innovaatiopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä. Tuet kohdennetaan selvemmin vain niille aloille, joilla pyritään taloudelliseen kasvuun.

EU:n rakennerahastoja (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto ESR) koordinoidaan tehokkaasti ja käytetään hyväksi Suomen strategisten painopistetavoitteiden saavuttamiseen.

Hallitus tukee alueellista kasvua turvaamalla toimivat liikenneyhteydet ja modernit tietoliikenneyhteydet. Hallituskauden alussa sovitaan valtakunnallisesta infrastruktuuriohjelmasta ja sen rahoituksesta.

Alemman tieverkoston kunnosta huolehditaan, koska se kuormittuu kotimaisten luonnonvarojen käytön lisääntyessä erityisesti metsä- sekä kaivosteollisuudessa.

Joukkoliikennepalveluita kehitetään korottamalla julkista taloudellista tukea niin, että lippujen hintoja ei koroteta inflaatiokorotusta enempää.

Energia ja ilmasto

Suomen päästöleikkausvaatimukset on toteutettava vuoteen 2020 mennessä.

Kun sähköntuotannon omavaraisuus nostetaan sataan prosenttiin, on myös huolehdittava uusiutuvien energiamuotojen tuotekehityksestä. Vanhenevaa, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa uusitaan ja samalla pidetään sähkön hinta kilpailukykyisenä. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä luodaan edellytykset hajautetun bioenergiatuotannon kilpailukyvylle ja toimintaedellytyksille.

Hallitus toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan esittämiä ehdotuksia. Palvelujen ja kulutustuotteiden energiatehokkuutta parannetaan tarkemmalla ohjeistuksella ja lainsäädännöllä. Uudis- ja korjausrakentamisessa tehokkuutta parannetaan uudella korjausrakentamisen teknologiaohjelmalla. Lisäksi laaditaan puurakentamisen ohjelma.

Ilmastonmuutokseen liittyvästä teknologiasta muodostetaan kansallinen osaamisintensiivinen kasvuala, johon kuuluu myös laitevalmistus ja suunnittelu. Valtio panostaa tuntuvasti vihreän teknologian klusterin syntymiseen, jotta Suomeen voidaan luoda uusia viherkaulustyöpaikkoja vienti- ja palvelumarkkinoille.

Hallituksen on EU-politiikan avulla saavutettava laaja, kansainvälinen ja juridisesti sitova ilmastosopimus, jotta voidaan estää teollisuuden työpaikkojen siirtymistä maihin tai alueille, jotka eivät toimi ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.