Koulutuspolitiikka
- Korkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan painottamaan laatua ja sen parantamista.
- Yliopistot toteuttavat elinikäisen oppimisen tehtävää.
- Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tarkastellen korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena.
- Koulutuksen ennakoinnin osumatarkkuutta parannetaan.
- Kansainvälistymisjakso sisällytetään osaksi kaikkia korkeakoulututkintoja.
Koulutuksen rakenteet, opiskelijavalinnat ja laatu
Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään.Korkeakouluilla tulee olla selkeät profiilit ja toiminnan painopisteet. Rakenteellista kehittämistä jatketaan niin, että tarkastellaan korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena ja otetaan huomioon korkeakoulujen ja alueiden erilaiset tilanteet ja tarpeet. Korkeakoulutuksen profiloitumista tuetaan rahoitusmallin kautta. Samalla turvataan korkeakoulujen ydintoiminnot ja sivistyksellisesti merkittävät alat, joiden koulutusmäärät ovat pienet.
Korkeakoulujen duaalimallia vahvistetaan siten, että selkeytetään niiden tuottamien tutkintojen osaamistavoitteita.
Korkeakoulujen strategisella yhteistyöllä ja työnjaolla turvataan korkealaatuisen tieteellisen ja ammatillisen korkeakoulutuksen tarjonta sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Korkeakoulut asettavat strategiset tavoitteensa alueellisesti yhteistyössä työelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi ne sopivat yhteistyöstä ja työnjaosta tavoitteiden toteuttamisessa.
Huolehditaan siitä, että korkeakoulut panostavat toimintansa laatuun ja sen kehittämiseen sekä osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkopuoliseen kansainväliseen arviointiin.
Työelämään siirtymistä nopeutetaan helpottamalla korkea-asteelle siirtymistä ja opintojen suorittamista. Erityisesti kehitetään opiskelijavalintoja, mahdollisuutta siirtyä oppialalta toiselle, opintojen joustavuutta sekä varmistetaan riittävä taloudellinen ja ohjauksellinen tuki.
Laajennetaan kansallista tutkintojen viitekehystä osaamisen viitekehykseksi.
Korkeakoulujen rahoitus
Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan siten, että se perustuu merkittäviltä osin ydintoiminnan laatuun ja laadun kehittymiseen ja mahdollistaa yksiköiden profiloitumisen. Muun muassa työllistymisen määrää ja laatua sekä aikuiskoulutuksen tarjontaa ja toteumaa kuvaavat kriteerit sisällytetään rahoituksen perusteisiin.Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan. Lisäpanostusta suunnataan erityisesti niille aloille, jotka ovat suhteessa opiskelijamäärään aliresursoituja muihin OECD-maihin verrattuna. Tutkimuspanostuksissa vahvistetaan perustutkimuksen osuutta.
Opiskelijamäärä suhteessa opetushenkilöstön määrään
*) budjettivaroin palkatut opettajat
Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista
Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirretään valtion rahoitukseksi ja niiden rahoitusmalli uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallien periaatteet yhdenmukaistetaan, mutta huomioidaan kuitenkin duaalimalli ja korkeakoulusektorien erilaiset tehtävät. Ammattikorkeakouluille mahdollistetaan niiden tutkimus- ja tuotekehitys- sekä innovaatiotehtävän suorittaminen osana alueellista vaikuttamista.
Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamismahdollisuudet selvitetään koulutuksen resurssien lisäämiseksi. Tavoitteena on laadun ja tehokkuuden parantaminen vaarantamatta koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista tai kasvattamatta korkeakoulutettujen maksutaakkaa.
Korkeakoulutuksen perusrahoitusta suunnataan opettaja–opiskelija -suhdeluvun parantamiseen siten, että suhdeluku saavuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen tason.
Korkeakouluille tehtävien verovapaiden lahjoitusten yläraja poistetaan sekä yrityksiltä että yksityishenkilöiltä.
Mahdollisuus periä lukukausimaksu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vakinaistetaan. Kansallisella stipendijärjestelmällä taataan yhdenvertainen koulutukseen pääsy.
Aikuiskoulutus
Kaikille kansalaisille taataan mahdollisuus hankkia tarpeitaan vastaavaa aikuiskoulutusta. Elinikäiseen oppimiseen luodaan kannusteita yksilöille, työnantajille ja koulutuksen tarjoajille. Hallitus selvittää erilaisia malleja ammatillisen kehittymisen rahoittamiseen henkilökohtaisilla rahastotileillä, joiden kartuttamiseen osallistuvat työnantajat, työntekijät ja julkinen valta.Aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista parannetaan.
Luodaan asiakaslähtöiset, koordinoidut ohjaus- ja neuvontapalvelut kattamaan koko elinikäisen oppimisen kaari yhteistyössä opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia, esimerkiksi alueellisesti rakennettuja hyviä käytäntöjä. Opinto-ohjauksen, urapalveluiden ja ammatillisen kehittymisen ohjelmalla parannetaan koulutustarjonnan vastaavuutta osaamistarpeiden kanssa.
Yliopistoja ohjataan siten, että ne toteuttavat kaikessa toiminnassaan niille säädettyä tehtävää elinikäisen oppimisen edistämisestä. Yliopistot vastuutetaan yhdistämään täydennyskoulutustarjonta strategisiin osaamisalueisiinsa. Yliopistoihin määritellään koordinaatiotaho, jonka tehtävänä on hyödyntää täydennyskoulutuksessa koko yliopiston osaamista ja opetustarjontaa.
Aikuiskoulutuksen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta parannetaan edistämällä koulutuksen tarjoajien, työelämän ja muun yhteiskunnan yhteistoimintaa.
Koulutuksen ennakointi ja työllisyys
Koulutuksen ennakointiin kehitetään joustava järjestelmä, jonka avulla ohjataan koulutuksen tarjontamääriä ja rakennetta, jotta se vastaa osaamistarpeisiin. Ennakoinnin tarkkuutta parannetaan siten, että tehostetaan ennakoinnin valtakunnallista koordinaatiota ja säännöllistä vuoropuhelua eri toimijoiden kesken.Opiskelijat perehdytetään työelämätaitoihin, työkykyyn ja työssä jaksamiseen opiskeluaikana. Nämä teemat liitetään osaksi tutkintojen osaamistavoitteita.
Korkeakoulututkinnoille määritellään kansainvälistymistaitojen osaamistavoitekokonaisuus. Jokaisella tutkinnon suorittaneella tulee olla nämä taidot koulutuksen päätyttyä joko osana koulutusta tai työssä hankittuna. Korkeakoulututkintoon sisällytetään kansainvälistymisjakso, joka on vähintään kolmen kuukauden opiskelu- tai harjoittelujakso kansainvälisessä yhteisössä.
