Sosiaalipolitiikka
- Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan pitkäjänteisesti.
- Työttömyysturvan rahoitus turvataan.
- Työn psykososiaaliset riskit otetaan työsuojelun painopisteeksi.
- Työterveyshuoltoa kohdennetaan ennaltaehkäisyyn.
Eläketurva
Tavoitteena on eläkkeellesiirtymisiän nousu kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän kehittymistä ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksia työuriin arvioidaan kolmikantaisesti hallituskauden puolenvälin jälkeen, kun niistä on käytettävissä riittävästi tietoa. Tarvittavat korjaustoimet valmistellaan kolmikantaisesti.Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää tulee vähentää kaikin mahdollisin keinoin, jotka ylläpitävät ja parantavat työ- ja toimintakykyä. Toimenpiteisiin ryhdytään heti, kun työntekijällä työkyvyssä on ilmennyt ongelmia.
Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Valmistelussa kiinnitetään huomiota eläkejärjestelmän pitkäjänteisyyteen. Suhdannevaihteluihin liittyviä tempoilevia esityksiä vältetään, sillä ne aiheuttavat hämmennystä ja epävarmuutta vakuutetuissa ja lisäävät pyrkimystä siirtyä mahdollisimman varhain eläkkeelle.
Työttömyysturva
Työttömyysturvan rahoitus turvataan ja säilytetään nykyinen kassajärjestelmä. Ansio- ja perusturvan kytkös säilytetään entisellään, jotta itsensä vakuuttaminen työttömyyden varalta on aina kannattavaa.Työttömyysturvan puskurirahasto mitoitetaan siten, että työttömyysvakuutusmaksun nousua voidaan taantuman aikana hillitä ja että maksun kehitys olisi mahdollisimman tasainen ja ennustettava.
Lomautuspäivärahoihin osoitetaan pysyvä valtion rahoitusosuus. Valtio takaa Työttömyysvakuutusrahaston lainat suhdannepuskurin enimmäismäärään asti ja rahoittaa rahaston menot siltä osin kuin velan enimmäismäärä ylittää suhdannepuskurin.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpanoa yksinkertaistetaan muun muassa selkiyttämällä sovitellun päivärahan täytäntöönpanoa sekä luopumalla työsuhteen aikaseurannasta päivärahaoikeutta ratkaistaessa.
Työsuojelu
Työn psykososiaaliset riskit otetaan työsuojelun painopisteeksi. Tämä edellyttää työn vaarojen arvioinnin ja valvonnan tehostamista. Ylemmät toimihenkilöt saatetaan työaikasuojelussa samanarvoiseen asemaan muiden työntekijäryhmien kanssa.Työturvallisuuslakia muutetaan siten, että työajan ja muun työhön sidonnaisen ajan kuormitustekijät selvitetään etukäteen. Kuormitustekijöitä ovat ainakin jatkuva säännöllisen työajan ylitys, toistuva työhön liittyvä matkustaminen ja vapaa-ajan käytön rajoitukset. Työajan kuormittavuudelle määritellään työpaikkakohtaiset mittarit. Työaikajärjestelyt sisällytetään työkyvyn ylläpitämisen toimenpiteisiin, jotka työnantajan ja henkilöstön edustajien käsittelevät osana työsuojelun toimintaohjelmaa.
Työsuojelulainsäädäntöä täsmennetään, jotta työväkivaltaa ennaltaehkäistään tehokkaammin sekä parannetaan uhkaavien tilanteiden ja väkivaltatilanteiden jälkihoitoa.
Biologisista riskitekijöistä, kuten kosteusvauriomikrobeista, aiheutuvat ongelmat ennaltaehkäistään uudisrakentamisessa. Käynnistetään rakennuskannan korjaus- ja kunnossapito-ohjelma, laajennetaan valvovan viranomaisen toimivaltuuksia ja täsmennetään valvontavastuuta. Työsuojelusta, terveydenhuollosta ja rakentamisen valvonnasta ja ohjauksesta vastaavien viranomaisten yhteistyötä parannetaan. Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa työskentelemisestä aiheutuvat terveysongelmat ja niistä johtuvat taloudelliset menetykset saatetaan asianmukaisesti korvattavaksi.
Työterveyshuolto ja kuntoutus
Työterveyshuoltoa kohdennetaan oireilun ja sairauksien varhaiseen ehkäisyyn, työkyvyn edistämiseen ja tukemiseen sekä työkyvyn heikkenemisen merkkien tunnistamiseen mahdollisimman ajoissa. Työterveyshuollon kustannusten korvausjärjestelmän avulla ohjataan resursseja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan.Luodaan käytäntöjä, joiden avulla terveyttä edistävät ruokatottumukset yleistyvät ruokailussa työaikana.
Kelan rahoittamien kuntoutuspalvelujen vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta lisätään, esimerkiksi ottamalla käyttöön työpaikalla työn ohessa toteutettavia kuntoutusmalleja. Uusien kuntoutusmallien kehittämisessä painotetaan erityisesti mielenterveyden ongelmiin puuttumista.
Lasten ja nuorten hyvinvointi
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan parempaa riskiryhmien tunnistamista ja seulontaa, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa riittävän varhain, täsmällisesti ja tehokkaasti. Perheet saavat tarpeidensa mukaista, tehokasta tukea riittävän varhain.Ammatinvalinnan ohjausta kehitetään ja tehostetaan. Lisäksi varmistetaan, että nuoret saavat kesätyö- ja harjoittelupaikkoja.
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo
- Perhevapaalta palaavia suojataan irtisanomisilta.
- Isien perhevapaita lisätään ottamalla käyttöön 6+6+6-malli.
- Perhevapailta saatavia etuuksia ei leikata tulotason mukaan.
- Palkkakartoitusten sisältöä täsmennetään.
Perhevapaat
Perhevapaalta palaaville säädetään vähintään kuusi kuukautta kestävä jälkisuoja irtisanomista vastaan. Heidän oikeuttaan palata entisiin tehtäviinsä parannetaan tiukentamalla todistustaakkaa tehtävämuutostilanteessa. Lainsäädännöllä tehostetaan työnantajan velvollisuutta antaa perhevapaalta työhön palaavalle tarvittava perehdytys- ja täydennyskoulutus. Muutoksilla vahvistetaan naisten työmarkkina-asemaa, erityisesti urakehitystä.Perhevapaajärjestelmää kehitetään siten, että vain isille kohdistetut vapaat lisääntyvät. Pohjaksi otetaan esimerkiksi 6+6+6-malli, jossa kummallakin vanhemmalla on yksilöllinen kuuden kuukauden pituinen perhevapaajakso ja yksi kuuden kuukauden jakso on vanhempien vapaasti valittavissa. Joustavuus turvataan siten, että perheet voivat itsenäisesti päättää, missä vaiheessa vanhemmat käyttävät oikeuttaan perhevapaaseen. Järjestelmän tulee joustaa myös eri työaikamuotojen mukaan. Vanhempien on voitava käyttää osa perhevapaista samanaikaisesti.
Perhevapaalta maksettavaa korvausta korotetaan poistamalla näistä etuuksista ns. taitteet, etteivät etuudet leikkaudu tulotason mukaan. Perhevapaiden palkallisuudesta säädetään lailla.
Osittaista hoitovapaata kehitetään siten, että perheiden yksilölliset elämäntilanteet otetaan huomioon paremmin. Työntekijän mahdollisuuksia omaisten hoitamiseen parannetaan säätämällä erityisestä vapaasta tähän tarkoitukseen.
Palkkatasa-arvo
Palkkakartoituksia koskevia säännöksiä täsmennetään tasa-arvolain toimivuuden parantamiseksi. Palkan käsitettä laajennetaan siten, että huomioon otetaan kaikki palvelussuhteeseen liittyvät taloudelliset etuudet. Palkkakartoituksen laatimiseen osallistuvien piiriä laajennetaan. Työnantajan velvollisuutta luovuttaa kartoituksen laatimisessa tarvittavat tiedot täsmennetään.Hallituskauden alussa tehdään arvio edellisen hallituksen samapalkkaisuusohjelman toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja riittävyydestä. Arvion perusteella valmistellaan tiivis ja konkreettinen toimenpideohjelma samapalkkaisuuden toteutumiseksi. Tavoitteena on korjata etenkin palkkojen jälkeenjääneisyyttä naisvaltaisilla koulutetuilla aloilla, joilla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.
