Työelämän kehittäminen

• Toiminnan epävarmuus ei voi olla määräaikaisuuden laillinen peruste.
  
• Työaikapankkijärjestelmä kirjataan työaikalakiin.
  
• Neuvotteluaikaa henkilöstön vähentämistilanteissa pidennetään, mikäli työnantaja on laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitettaan.
  
• Järjestöille säädetään kanneoikeus.
  
• Henkilöstön asemaa paikallisessa sopimisessa parannetaan.

Vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja johtamisen ohjelma

Hallitus laatii yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja -johtamisen pelisäännöt, joiden avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja yritysten sekä julkishallinnon organisaatioiden toiminnan tuloksellisuutta. Ohjelmaan sisällytetään

• henkilöstötilinpäätökset
• joustot työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan ja
  
• työhyvinvoinnin lisääminen. 

Lisäksi se käsittää:

• työsuojelun ja työaikasuojelun parantamisen
  
• yhdenvertaisuuden ja yhteiskuntavastuun edistämisen
• hyvän johtamisen sekä työnantajan ja henkilöstön välisen jatkuvan vuoropuhelun lisäämisen.
  

Hallitus tukee työnantajia vastuullisten toimintatapojen omaksumisessa. Valtiontukea liiketoimintansa edistämiseen saavilta yrityksiltä edellytetään sitoutumista vastuulliseen henkilöstöpolitiikkaan.

Julkinen sektori toimii esimerkillisenä työnantajana ja sitoutuu ottamaan ohjeistuksen käyttöön omassa toiminnassaan.

Määräaikaiset palvelussuhteet

Lainsäädännöllä estetään se, että irtisanomissuojaa kierretään käyttämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Määräaikaisuuden perusteita koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään siten, että liike- tai muuhun toimintaan liittyvä epävarmuus ei voi olla määräaikaisuuden perusteena.

Yhteistoimintalakeihin kirjataan velvoite siitä, että työnantaja ja henkilöstön edustajat sopivat määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöön liittyvistä toimintatavoista. Varmistetaan, että määräaikaisuuksille on laissa säädetty peruste ja että henkilöstömäärässä otetaan huomioon ennakoitavissa oleva sijaisten tarve. Henkilöstön edustajille säädetään työsopimuslakiin itsenäinen oikeus saada tietoonsa määräaikaisuuden peruste. Yhteistoiminnassa arvioidaan määräaikaisuuksien käyttötarpeita ja seurataan toteutuneita määräaikaisia palvelussuhteita ja niiden perusteiden laillisuutta vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Työajat

Työaikapankkijärjestelmä ja sen vähimmäisvaatimukset kirjataan työaikalakiin. Lainsäädännöllä tuetaan myös muiden joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa, toimivuutta ja seurantaa. Työaikajoustojen tarkastelu tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön välillä.

Lakisääteisen työaikaseurannan piiriin otetaan kaikki työhön sidonnainen aika, kuten työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen ja ns. harmaa ylityö eli työajan ulkopuolella tehtävä palkaton työ. Matka-ajan kuormittavuuden vähentämiseksi edellytetään riittävä lepoaika matka-ajan jälkeen.

Yhteistoiminta

Yhteistoiminnan vaikuttavuutta parannetaan täsmentämällä yhteistoimintalakeja. Siten voidaan ylläpitää henkilöstön ammatillista osaamista ja ennakoida siihen liittyviä muutostarpeita sekä ottaa huomioon henkilöstön erilaiset elämäntilanteet. Nämä toimet lisäävät työyhteisöt tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Työnantajia kannustetaan henkilöstön ammattitaidon parantamiseen verolainsäädäntöön kirjattavalla varauksella, jota voidaan käyttää henkilöstön kouluttamiseen huonoina aikoina.

Työnantajan neuvotteluaikaa henkilöstön vähentämistilanteissa pidennetään, mikäli henkilöstö- ja koulutussuunnitteluvelvoitetta on laiminlyöty.

Yhteistoimintavelvoitteen vastaisesta toiminnasta säädettyjä sanktioita kovennetaan.

Yhteistoiminta-asiamies valvoo erityisesti suunnitteluvelvoitteiden noudattamista. Yhteistoiminnan valvonnan painotusten määrittämiseksi ja yhteistoiminta-asioiden seurantaa varten perustetaan kolmikantainen neuvottelukunta.

Järjestöjen kanneoikeus

Tuomioistuinmenettelystä yksittäiselle työntekijälle aiheutuvia haittoja vähennetään siten, että työmarkkinajärjestöille säädetään oikeus ajaa kannetta jäsentensä puolesta yhteisesti. Järjestöjen kanneoikeudella vähennetään työehtojen tietoista rikkomista.

Työmarkkinoiden sopimus- ja työrauhajärjestelmä

Hallitus tukee työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua sopimus- ja työrauhajärjestelmän toimivuudesta, koordinaatiosta, sopimustasapainon häiriöiden syistä sekä sovittelujärjestelmän toimivuudesta ja menettelytavoista.

Laittomien työtaistelujen välttämiseksi parannetaan työntekijöiden kollektiivisia keinoja puuttua työnantajan laittomaan tai sopimuksenvastaiseen toimintaan. Samalla selvitetään, onko työnantajan tulkintaetuoikeutta rajoitettava työntekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi.

Paikallisen sopimisen pelisääntöjä kehitetään parantamalla sopimusosapuolten tasavertaista neuvotteluasemaa. Henkilöstön edustajien toimivaltuuksia ja asemaa parannetaan lainsäädännöllä.

Työelämän tutkimuksen ylläpito ja rahoitus

Riittävän monipuolinen ja laadukas työelämän perustutkimus ja soveltava tutkimus turvataan julkisella rahoituksella. Työelämän perustutkimusta ei tule rajoittaa vain muutamaan yliopistoon tai tutkimuslaitokseen, sillä työelämästä tarvitaan monipuolista ja monitieteistä tutkimusta.

Maahanmuuttajien asema

Suomen osaamispohjaa laajennetaan siten, että Suomesta tehdään houkutteleva ympäristö ulkomaisille osaajille. Osaamisen vienti Suomesta muutetaan osaamisen vaihdoksi. Ulkomaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomessa tuetaan.

Maahanmuuttoasioiden hallintoa yksinkertaistetaan ja selkeän pisteytysjärjestelmän hyödyistä ja haitoista tehdään selvitys tuoreimpien kansainvälisten esimerkkien pohjalta. Rekrytoinnin on oltava eettisesti kestävää, joten laajaa osaajien rekrytointia köyhimmistä maista ei saa tehdä.

Maahanmuuttajille on oltava joustavasti täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja myös vaativampia suomen kielen kursseja. Suomeen työvoimaa tuovat työnantajat velvoitetaan huolehtimaan tulijoiden tarvitsemasta kielikoulutuksesta muun perehdyttämisen lisäksi.

Maahanmuuttajien osallistumista korkeakoulutukseen edistetään. Maahanmuuttajia koskevat tilastointikäytännöt esimerkiksi työllisyydestä saatetaan ajan tasalle. Lisäksi tutkitaan maahanmuuttajien työllistymistä osaamista ja koulutusta vastaaviin tehtäviin.  Saatujen tietojen perustella valmistellaan tarvittavat toimenpiteet.
 
Lainsäädäntöä tarkistetaan siten, ettei kielitaitovaatimuksia voi käyttää syrjinnän välineinä työmarkkinoilla tai julkisissa viroissa. Työehtojen toteutumista valvotaan nykyistä tehokkaammin lisäämällä työsuojeluviranomaisten resursseja ja säätämällä työmarkkinajärjestöille kanneoikeus.