Kulttuuri avaa monipuolisia työllistymisnäkymiä

• Kulttuurialan koulutuksen saaneita on rohkeammin palkattava työelämän eri sektoreille.
• Kulttuuripalvelut on otettava mukaan vahvistamaan talouselämää.
• Yhteistyötä eri toimialojen sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten välillä on lisättävä.
• Kulttuurialan työllisyysmittareita on kehitettävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
• Kulttuurialan tutkimusta ja tieteellistä vaikuttavuutta on kehitettävä ja tutkimustuloksia hyödynnettävä laajasti.
• Apurahakäytäntöjen tulee tukea mahdollisuutta työllistyä.         

Kulttuurialat ennakoivat usein tulevaa ja toimivat edelläkävijöinä – monet ajan ilmiöt heijastuvat kulttuurialan töissä ja yhteiskunnan heikkojen signaalien tunnistaminen tapahtuu usein ensin juuri kulttuurialoilla. Jatkossa tulee käyttää kulttuurialojen edelläkävijyyttä ja tutkimustietoa uusilla tavoilla. Työnantajien tulisi rohkeasti palkata eri alojen osaajia.

Suomen taloudellinen toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä ja työpaikoilta luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta. Työn kilpailukykyyn ja innovatiivisuuteen kohdistuvat haasteet edellyttävät monipuolisia ja tehokkaita innovaatioympäristöjä. Näihin liittyvät mahdollisuudet tulee yhdistää ja hyödyntää yrityksissä ja työpaikoilla. Tämä parantaa koko elinkeinoelämän kilpailukykyä, työelämän tuottavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Tuottavuuden, osaamisen ja innovaatioiden aikaansaaminen edellyttää yhteistyösuhteita koulutuksen, työelämän ja alueellisten toimijoiden välille sekä niitä tukevia toimintarakenteita.

Luovan talouden mahdollisuudet käyttöön

Luova talous avaa uusia mahdollisuuksia työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Käsitteellä luova talous viitataan talouden ja luovuuden uuteen suhteeseen, jossa luoviin sisältöihin ja työtapoihin liittyvä taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy yhteiskunnassamme. Luovan talouden kehittäminen on innovaatiopolitiikan haaste, joka edellyttää laajaa yhteistyötä alan toimijoiden sekä eri ministeriöiden ja muiden viranomaisten kesken. Kulttuuriosaaminen tulee ottaa käyttöön vahvistamaan liiketoimintaosaamista, tuotteistamista ja osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä sekä organisaatioiden innovatiivisuutta. Tämä edellyttää yhteistyön lisäämistä erityisesti taiteen, tieteen, koulutuksen, kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken.

Työllisyyden mittaukseen tarkkuutta

Kulttuurialojen osaajien työllistymistä on hankala mitata tarkasti muun muassa siksi, että kulttuuriammatteihin koulutetut henkilöt voivat harjoittaa ammattiaan varsinaisten kulttuurialojen ulkopuolella. Työllisyysmittareita pitäisi kehittää niin, että ne antaisivat paremman kuvan todellisesta työllisyystilanteesta. Kulttuurisektorin taloudellisia vaikutuksia ei voida arvioida kokonaisvaltaisesti esimerkiksi toimialapohjaisten työllisyystilastojen perusteella. Arvioinnin tueksi on kehitettävä laadullisia ja määrällisiä mittareita, jotka kuvaavat alaa paremmin. Tavoitteeksi on otettava työpaikkojen luominen ja alan toimintaedellytysten kehittäminen. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta tulee käyttää näiden mittareiden kehittämisessä.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomi on kulttuuripanostuksissaan eurooppalaista keskitasoa, mutta työllisyydessä jonkin verran keskitason yläpuolella. Kulttuurialat ovat hyvin työintensiivisiä aloja. Esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestäminen työllistää nyt kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tilastot osoittavat myös, että kulttuurin rahatalous on voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Kulttuuritaloutta koskevien tilastotietojen kerääminen on monilta osin vaikeaa, koska luovuutta sinänsä ei voi mitata. Päätöksenteon perusteena käytetään kuitenkin tilastotietoja, joten tilastointimenetelmiä on kehitettävä edelleen. Luovien alojen merkitys ja mahdollisuudet on voitava osoittaa tilastoaineistoon perustuvalla tietopohjalla.

Apurahansaajille selkeämpi asema

Kulttuurialalla on paljon apurahansaajia. Apurahansaajaa ei määritellä palkansaajaksi eikä yrittäjäksi, vaan hän on jotain siltä väliltä. Apurahansaajan sosiaaliturvaa on jo pyritty parantamaan, mutta lainsäädäntö ei edelleenkään vastaa käytännön todellisuutta. Apurahansaajien asemaa muun muassa verotuksessa tulee edelleen selkeyttää siten, että se tukee työllistymistä. Apurahakäytäntöjä tulee selkeyttää ja parantaa.
Kulttuurialoille koulutetuilla ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus toteuttaa omaa ammattiaan ja tulla toimeen ammattinsa avulla.