Luovat alat kehittyvät jatkuvasti

Sivistykselliset oikeudet sekä oikeus kieleen ja kulttuuriin ovat perusoikeuksia, jotka on turvattu perustuslaissa. Kulttuurialat kattavat taiteellisen työn luomisen, esittämisen, tallentamisen ja välittämisen sekä kulttuuriperinnön ylläpitmisen.

Kulttuurialojen lisäksi luovien alojen käsite kattaa useita uusia ammattiryhmiä ja -aloja, jotka ovat tulleet taidepainotteisen kulttuuritoiminnan rinnalle, esimerkiksi pelien suunnittelijat ja palvelumuotoilijat.

Luovat alat -käsitteen tarkka määrittely on vaikeaa, sillä luovat alat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Työ- ja elinkeinoministeriön luovan talouden kehittämishankkeen kuvauksen määritelmä toteaa, että perinteisesti luovina aloina on pidetty esimerkiksi kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia, tanssia ja teatteria. Laajimman näkemyksen mukaan luovat alat sisältävät kaikki alat, jotka synnyttävät tekijänoikeuksia, patentteja tai tuotemerkkejä. Markkinoille tulee jatkossa entistä enemmän tekijänoikeuksiin pohjautuvia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, joita luodaan luovien alojen liiketoiminnan avulla.

Toimialojen ylittämiseen rohkeutta

Luovien alojen peruspiirteenä on toimialarajojen rohkea ylittäminen kehittämis- ja tuotekehitystyössä. Oleellista on lisäksi kyky hyödyntää kulttuuriosaamista entistä luovemmin ja monipuolisemmin ns. ei-tyypillisillä toimialoilla tai uusissa asiayhteyksissä, kuten hyvinvointipalveluissa, asuinalueiden suunnittelussa ja teknologisissa innovaatioissa.

Luovuuteen ja luovaan työhön liittyy työntekijöiden moraalisten ja taloudellisten oikeuksien tunnistaminen sekä ilmaisunvapaus ja taiteellinen vapaus. Näiden oikeuksien on oltava lähtökohtana kulttuuria koskevassa päätöksenteossa, resurssoinnissa ja edunvalvonnassa.

Taiteella, kulttuurilla ja luovuudella on pysyvä arvo sivistyneessä yhteiskunnassa. Kulttuuria voidaan tarkastella sekä luovan tekemisen että aktiivisen kuluttamisen kautta: se kuuluu sekä työhön että vapaa-aikaan. Kulttuuri vaikuttaa elämänlaatuun, itsensä toteuttamiseen ja sivistyksen kehittämiseen. Kulttuuria ohjataan ja säännellään kulttuuripolitiikalla ja lisäksi kulttuuri kuuluu hallinnonaloja yhdistävään politiikkaan, kuten koulutus-, innovaatio- ja ympäristöpolitiikkaan sekä kestävän kehityksen politiikkaan. Kulttuuri voidaan liittää kaikkeen uuden aikaansaamiseen.

Luovan yritystoiminnan muuttaminen tuottavaksi liiketoiminnaksi on haasteellista. Jotta luovien alojen yritykset menestyisivät ja rakentaisivat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä teollisuuden rinnalla, tarvitaan laajaa ja uudenlaista yhteistyötä eri alojen välillä. Kulttuuriosaamista tarvitaan entistä enemmän liike- ja yritystoiminnassa ja palvelukonseptien kehittämisessä sekä teknisten laitteiden ja ratkaisujen toteutuksessa.

Akava on jakanut kulttuuripoliittiset linjauksensa kuuteen osa-alueeseen, joista jokaiselle on määritelty omat tavoitteet.