Luovien alojen yrittäyydelle paremmat toimintaedellytykset

• Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä siirtyminen on tehtävä joustavammiksi.
• Tuki- ja rahoitusjärjestelmiä on kehitettävä siten että ne tukevat uudenlaisia yrittämisen muotoja.
• Luovien alojen yritysten ja ammattilaisten verkostoitumisen mahdollisuuksia ja malleja pitää kehittää.
• Asenneilmastoa tulee kehittää myönteisemmäksi yrittäjyyttä kohtaan.
• Kolmannen sektorin toimintatavat on määriteltävä ja selkeytettävä.

Luovuudesta elinvoimaa ja kilpailukykyä

Kulttuuripalvelujen ja -toimialan sekä luovuuden vahvistaminen on suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Luovan osaamisen hyödyntäminen parantaa Suomen kilpailukykyä. Luovat alat synnyttävät uutta itsenäistä liiketoimintaa, auttavat muita aloja parantamaan liiketoimintaansa ja lisäävät kilpailukykyä.

Kulttuurialan toiminta sijoittuu osin julkiselle ja kolmannelle sektorille, mutta lisäksi kulttuurialalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ammatinharjoittajia ja freelancereita, jotka työllistävät itsensä. Alan yhtenä ongelmana on se, että viranomaisten tulkinnat ja vaatimukset pakottavat esimerkiksi taiteilijoita ryhtymään yrittäjäksi.

Kulttuurialan yritystoiminta on osaltaan palvelutoimintaa, mutta alalla toimii myös esimerkiksi käsityöläisiä, kuvataiteilijoita ja kirjailijoita. Yritykset ovat usein pieniä ja yrittäjät korkeasti koulutettuja. Työssä henkinen puoli on voimakkaasti mukana eli työ on eri tavalla henkilökohtaista kuin monella muulla alalla.

Yrittäjyyden toimintaedellytykset saatettava kuntoon

Kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytykset tulee saattaa kuntoon. Olennaista on tiedon sekä tarvittavan tuen ja neuvonnan saatavuus sekä erilaisten verkostoitumista edistävien tahojen syntyminen ja yli toimialarajojen tapahtuva yhteistyö. Perinteiset kasvuyritysmallit eivät sellaisenaan toimi hyvin taiteen ja kulttuurin toimialoilla.

Yrittäjyys on yhä useammalle varteenotettava palkkatyön vaihtoehto ja luonteva askel urakehityksessä. Suomalainen asenne-ilmasto yrittäjyyttä kohtaan tulee saada myönteisemmäksi ja suhtautumisen epäonnistumiseen tulee muuttua sallivammaksi. Yrittäjyys tulisi nähdä mahdollisuutena edetä uralla, kehittyä ja hyödyntää omaa osaamista sekä nostaa ansiotasoa. Siksi yrittäjäksi siirtymisen kynnys ei saa olla liian korkealla. Lisäksi paluun yrittäjyydestä takaisin palkkatyöhön on oltava helppoa.

Monimuotoisia tapoja tehdä työtä

Luovat alat heijastavat ajan ja työelämän muutoksia. Kulttuurialalla on ollut aina pätkätöitä ja sekalaisia työnteon tapoja, jotka leviävät nyt muuallakin työelämässä. Palkkatyö, ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys voivat vuorotella yksilön työuralla. Sivutoimisuus ja uudenlaiset yrittäjämäiset työnteon muodot ovat tulleet jäädäkseen.
Kulttuurialan yritystoiminnan omaleimaisia yritysmuotoja ja sen erityiskysymyksiä on valmisteltava ja kehitettävä tiiviissä yhteistyössä luovan alan yrittäjien kanssa.

Uudenlainen yrittäjyys ja muut uudenlaiset työntekemisen muodot edellyttävät avoimia ja joustavia rahoitus- ja muilta tukimuotoja, jotta ne tukevat tehokkaasti kehitystä ja työntekijöitä. Tulee kehittää uusia rahoitustapoja, esimerkiksi valtiontakauksia lainoille.
Luovan talouden kasvattaminen edellyttää, että itsensä työllistävien asemaa ja luovan työn tekemisen edellytyksiä kohennetaan. Lainsäädäntöä tulee joustavoittaa, jotta helpotetaan mahdollisuutta yhdistää palkansaajuus, yrittäjyys ja muut työn tekemisen muodot. Tämä edellyttää myös nykyisten työttömyyskassajärjestelmien tarkastelua uudesta näkökulmasta.

Kulttuurialoilla jakeluketjujen tiedostaminen on vielä lapsen kengissä. Markkinoinnin merkitys on kasvanut, joten kulttuurituottaja–markkinoija -ketjuja ja niiden toimivuutta pitäisi kehittää ja tukea. Myös liiketoimintaosaaminen vaatii vielä panostamista kulttuurialalla.

Yhteistyöllä lisää mahdollisuuksia

Luovilla aloilla on paljon annettavaa teollisille yrityksille ja muille organisaatioille. Innovaatiot syntyvät yhdistelemällä erilaista tietoa ja osaamista. Innovaatiot edellyttävät yhteisöjä, joissa eri taustoista tulevat yksilöt työskentelevät yhdessä. On tärkeä lisätä yhteistyötä eri alojen välille, jotta saadaan käyttöön luovuuden tuoma lisä-arvo. Yhteistyö voi tapahtua esimerkiksi erilaisten verkostojen avulla.

Verkostot ja verkostoituminen ovat tärkeää luovan alan kehitykselle. Verkostoitumismahdollisuuksia tulee kehittää eri tahojen välillä, kuten paikalliset yrittäjäjärjestöt, julkinen sektori, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt ja muut toimijat. Lisäksi tulee luoda erilaisia verkostoitumismalleja ja edistää niiden toimintaa.

Osa suomalaisesta kulttuurityöstä tehdään vapaaehtoispohjaisissa yhdistyksissä. Veropolitiikka ja kilpailulainsäädäntö vaikuttavat taiteen tekemisen edellytyksiin ja kulttuuripolitiikkaan. Kolmannen sektorin toimintatavat on määriteltävä ja selkeytettävä.