Akavan kuntavaalitavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Vaikuta tulevaisuuteen: mene rohkeasti mukaan tekemään sitä!

Muutokset kunnissa ja kuntarakenteessa ovat tarpeellisia ja välttämättömiä. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää on tarkasteltava kriittisesti, jotta tulevaisuudessa voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. Kunnallisille palveluille tulee laatia selkeät taso- ja laatukriteerit.

Uudet toimintamallit ovat välttämättömiä

Huoltosuhteen ja ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset sekä muuttoliike pakottavat kunnat kaikkialla Suomessa etsimään uusia toimintamalleja. Kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta on keskusteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti, jotta kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö asuinpaikkaan katsomatta.

Tavoitteet

1. Kuntien taloutta vahvistettava ja palvelutuotantoa tehostettava

Terve talous turvaa kuntien palvelut tulevaisuudessa. Kuntien jatkuva velkaantuminen vaarantaa palvelut ja koko julkisen talouden kestävyyden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Laadukkaammat palvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, joissa on osaava ja palvelutarpeeseen nähden riittävä henkilöstö. Lisäksi on varmistettava toimiva tehtävien jako ja rahoitusmalli kuntien ja valtion välilllä.

Julkisten palveluiden järjestämispiiriin kuuluvan väestöpohjan on kuitenkin samalla oltava riittävän laaja laadukkaiden palveluiden ja vakaan rahoituspohjan turvaamiseksi. Palvelutuotantoon tarvitaan monipuoliset toteuttajat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori muodostavat yhdessä toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Kunnissa tarvitaan yhä enemmän sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja ihmisen elinkaaren huomioimista palvelutuotantoa suunniteltaessa ja järjestettäessä.

2. Kunnissa huolehdittava työnteon ja yrittämisen edellytyksistä

Kuntien on tuettava työnteon edellytyksiä mahdollistamalla

kohtuuhintainen asuminen,
kilpailukykyinen ja toimiva joukkoliikenne sekä
lasten tarpeisiin vastaava päivähoito.

Kuntien perusinfrastruktuurin ja viranomaisten toimintavalmiuden on oltava kunnossa ja niitä on ylläpidettävä huolellisesti.

Kuntiin syntyy kasvua ja elinvoimaa osaamisen, työn, yrittämisen ja elinkeinoelämän vahvistumisen kautta. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri edellyttää joutuisia ja yrittäjälähtöisiä palveluita. Julkisia palveluita tulee tuottaa myös yksityisenä palvelutuotantona ja näin parantaa yrittämisen edellytyksiä myös palvelusektorilla. Kunnissa tapahtuvan uudistustyön on edistettävä uusien työpaikkojen syntymistä. Maahanmuuttajien työllistymisen esteitä on poistettava.

3. Opetuksen ja koulutuksen laatua kehitettävä

Korkealaatuiset kasvatus- ja koulutuspalvelut on asetettava etusijalle kunnissa taloudellisesti niukkoinakin aikoina, sillä niiden varaan rakentuu koko tulevaisuutemme. Perusopetukseen kohdistuvia leikkauksia tai säästöjä tulee välttää ja kehittämistyön tulee lähteä koulutuksen laadun parantamisen näkökulmasta. Panostukset perusopetukseen ehkäisevät lisäksi nuorten syrjäytymistä ja edesauttavat onnistunutta siirtymistä toisen asteen opintoihin.

Laadukkaan koulutuksen saatavuus on turvattava joka puolella Suomea. Kunnat tarvitsevat sivistyspoliittisen ohjelman, joka lisää oppitunteja ja lähiopetusta, turvaa kelpoisen henkilöstön, sopivat ryhmäkoot sekä oppilashuollon ja muut tukipalvelut. Maahanmuuttajien osaamis- ja koulutustasoa on nostettava nykyistä järjestelmällisemmin.

4. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille taloudellisesti kestävällä tavalla

Elinajanodotteen piteneminen, väestön ikääntyminen sekä jatkuvasti kehittyvä lääketiede yhdessä niukkojen julkisen talouden resurssien kanssa haastavat kunnat ja valtion erityisellä tavalla kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä tuloksellisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta jokaiselle suomalaiselle saadaan parasta mahdollista hoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee muodostaa toimiva ja eheä kokonaisuus.

Potilaan hoidon takaamiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa sekä toiminnallisesti, hallinnollisesti että taloudellisesti nykyistä tehokkaampi kokonaisuus. Ennaltaehkäisevä kansanterveystyö, sosiaalihuolto ja varhainen puuttuminen sekä nopea palveluiden saatavuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita ja oikeansuuntaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Valinnanmahdollisuudet parantavat palveluiden laatua. Lisäksi on kehitettävä uusia innovatiivisia palvelumuotoja, lähipalvelumalleja ja sähköisiä palveluita sekä lisättävä asiantuntijoiden jalkauttamista. Vanhuspalveluihin tarvitaan lisää yksilöllisyyttä, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kodinomaisuutta. Henkilöstön osaamista ei saa vaarantaa kelpoisuusehtoja heikentämällä.

5. Kulttuuri ja liikunta elinvoiman lähteenä

Kirjastot, museot, kulttuuri- ja taidelaitokset, taiteen perusopetus sekä kansalais- ja työväenopistot ovat keskeisiä palveluita henkiselle pääomalle. Niiden arvo on nähtävissä pitkällä aikavälillä. Liikuntapalvelut ovat merkittäviä elämänlaadun ja terveyden edistämisessä. Nuorisotoimen toimintamahdollisuuksia on kehitettävä. Nuorisotyö on nähtävä myös osana sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä.

6. Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen

Kuntien henkilöstöllä on oltava mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen, vain siten työn tekemistä voidaan järkeistää kestävällä tavalla. Koko henkilöstö on otettava mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö on keskeinen muutosvoima.

Johtamisen on oltava ammattitaitoista ja inhimillistä. Siihen käytettävä aika, resurssit ja mahdollisuudet on turvattava. Hyvä johtaminen on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Kuntien on oltava hyvämaineisia, vastuullisia ja houkuttelevia työnantajia.

7. Metropolialueen oltava kansainvälisesti kilpailukykyisempi

Metropolialueen suotuisa kehitys on keskeistä koko Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Alueen kansainvälinen vetovoima ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat kansallisesti tärkeitä kysymyksiä. Metropolialueen kehittäminen on merkittävää lisäksi sosiaalisen eheyden ja alueellisen eriytymisen näkökulmista.

Metropolialueelle tulee kehittää toimintamalli, joka vastaa nykyistä paremmin esimerkiksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön kasvaviin haasteisiin. Strategista suunnittelua ja kehittämistä on tarkasteltava seudullisesti entistä kokonaisvaltaisemmin sekä metropolialueella että muissa kasvukeskuksissa.

8. Kunnanvaltuustojen roolia päätöksenteossa vahvistettava

Vastuun ja vallan tulee olla demokraattisesti valituilla valtuustoilla. Kun kuntakoko kasvaa, voidaan lakkauttaa epätarkoituksenmukaisia kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin peruskuntiin kunnallisen demokratian piiriin. Kuntakoon kasvu edellyttää lähidemokratian kehittämistä uusien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen kautta. Suuressakin kunnassa yksittäisen kuntalaisen äänen ja mielipiteen on päästävä esiin.

Keinot:

Työnteko takaa terveen kuntatalouden – Terve kuntatalous takaa palvelut

Enemmän työtä

Työllisyysastetta on nostettava: työtätekevien ja työnteon määrää on lisättävä
Työuria tulee pidentää niiden kaikista vaiheista
Työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava jokaisessa kunnassa
Syrjäytymiskehitys on pysäytettävä ja nuoret on saatava opiskelemaan ja töihin. Tämä edellyttää lisää ohjausta, opetusta ja tukea nuorille sekä nykyistä parempaa sitoutumista tähän työhön kunnissa
Työn tekemisen tulee kannattaa taloudellisesti kaikissa elämäntilanteissa

Lisää tuloksellisuutta kuntiin

Työn tuloksellisuutta on pystyttävä parantamaan kaikilla toimialueilla vaikuttavuuden, laadun, prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmista
Yhdellä eurolla pitää saada nykyistä enemmän aikaan
Tuloksellisuutta parannetaan kehittämällä johtamista, esimiestyötä ja työelämän laatutekijöitä
Muutosten toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa
Tuloksellisuutta pystytään parantamaan, kun asiat tehdään suunnitellummin ja henkilöstö pääsee kehittämään omaa työtään
Tuloksellisuuden kasvun tulee näkyä kunnan työntekijöiden palkkatasossa ja palkitsemisessa.
Palkkauksessa pitää näkyä työn vaativuus, vaadittu koulutus ja osaaminen.

Taitavaa taloudenpitoa ja suurempia kuntia

Vahvat peruskunnat edellyttävä kuntakoon kasvua, joka on edellytys palveluiden kestävälle järjestämiselle
On määriteltävä tarkoin, mitkä palvelut ovat aidosti lähipalveluita ja mitkä palvelut on tarkoituksenmukaista keskittää
Moderni ja toimiva perusinfrastruktuuri kunnissa mahdollistaa elinkeinoelämän kehittymisen
Kuntien velkaantuminen on pysäytettävä ja yli varojen eläminen on lopetettava
Kuntien tehtävät, tulot ja menot on saatava tasapainoon
Kuntien päätöksenteon tulee perustua suunnitelmallisuuteen, huolellisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin