Akava korostaa koulutuksen laadun parantamista ja korkeakoululaitoksen kehittämistä lausunnossaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta

Akava on antanut lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta. Akava korostaa koulutuksen laadun parantamista, joka edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä. Suomi ei voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa korkeasti koulutettujen osaajien määrällä, vaan nimenomaan osaamisella.

Korkeakoulujen kehitteillä oleva rahoitusmalli on tältä osin keskeisessä asemassa ja sen keinot tulee käyttää hyväksi täysimääräisesti. Rahoitusmallin kehittämisessä on keskeistä löytää tasapaino koulutuksen tehokkuuden ja laadun kehittämisen välille.

Akava hyväksyy erittäin pitkälle hallituksen korkeakoulujen kehittämistä koskevat tavoitteet ja kehittämislinjaukset niiden saavuttamiseksi. Katastrofaaliset resurssileikkaukset syövät uudistuksen uskottavuutta ja kyseenalaistavat monet sinänsä hyvät linjaukset.

–  Akavan tavoitteena on luoda edellytykset sille, että suomalainen osaaminen on kansainvälistä huippua. Akavan tärkein tavoite koulutuspolitiikassa onkin koulutuksen laadun parantaminen. Kun resurssit niukentuvat, laadun merkitys ja kannustaminen laadun kehittämiseen on erityisen tärkeää, painottaa koulutuspoliittinen asiamies Ida Mielityinen.

– Koulutusmäärien tarkasteleminen on yksi kulmakivi laadukkaan koulutuksen ja osaamisen turvaamiseksi. Suomessa pitää tarjota vetovoimaista koulutusta vahvoissa korkeakouluyksiköissä, joten tarvitaan korkeakoululaitoksen kehittämistä kokonaisuutena. Laadukasta koulutusta voidaan tarjota, kun opetushenkilöstöä on riittävästi suhteessa opiskelijamääriin ja aloituspaikkamäärät vastaavat työelämän tarpeita, toteaa Mielityinen.

Akava ottaa lausunnossaan kantaa eri koulutusalojen aloituspaikkamääriin. Useilla on tarvetta aloituspaikkojen vähentämiseen, mutta akavalaisessa kentässä on myös aloja joilla koulutuspaikkoja on syytä lisätä vuoden 2009 tasoon verrattuna. Akavan esitykset perustuvat Akavan jäsenliittojen näkemyksiin aloituspaikkamääristä. (kts lausunnon liite 2).

Akavalaisten liittojen näkemyksen mukaan yliopistokoulutuksen aloituspaikkamäärää pitäisi heidän edustamiltaan aloilta vähentää noin seitsemällä prosentilla eli 1500 paikkaa. Ammattikorkeakoulutuksessa akavalaisten liittojen edustamilla aloilla aloituspaikkamäärän laskun pitäisi olla tuntuvampi, noin 16 prosenttia, 4 500 paikkaa.

Ohessa linkki lausuntoon ja sen liitteisiin
20.10.2011 OKM Koulutuksen ja tutkmuksen kehittämisuunnitelma vuosille 2011 - 2016

Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiamies Ida Mielityinen

Palaa otsikoihin