Akavan lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän ehdotuksista

15.2.2011 Ida Mielityinen

Lausuntopyyntönne 21.12.2010/Dnro 45/040/2008

Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän ehdotukset

Akava ry lausuu Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistiosta kunnioittavasti seuraavaa:

Akava kiittää ansiokkaasta muistiosta. Se tarjoaa hyvän pohjan lukiokoulu­tuksen kehittämiselle seuraavalla hallituskaudella. Lukiokoulutuksen keskei­simmät haasteet ovat lukioverkon ylläpito ja pedagogiikan kehittäminen.

• Lukio on säilytettävä yleissivistävänä, mutta yleissivistys on ymmärret­tävä dynaamisina tiedonhallintavalmiuksina staattisen sirpaletiedon sijaan.
• Lukiopedagogiikan suurimmat haasteet ovat oppimisympäristöjen kehittäminen, yleisten jatko-opintovalmiuksien tukeminen sekä erilaisten lahjakkuuksien tunnistaminen ja tukeminen.
• Teknologian käyttöä ylioppilastutkinnossa on lisättävä ja tutkinnon soveltuvuutta korkea-asteen opiskelijanvalintoihin on parannettava.
• Lukiokoulutuksen rahoitukseen tarvitaan tasokorotus ja laatukriteeris­tön kehittämistyö on aloitettava laajapohjaisena yhteis­työnä ensitilassa.

Lukiokoulutusta kehitettävä yleissivistävällä linjalla 

Muistiossa on erittäin hyvin esitelty lukion kehittämishaasteet yleissivistävän koulutuksen historian ja yhteiskunnan toimintaympäristön muutosten valossa. Akava on erityisen iloinen siitä, että lukiokoulutusta halutaan kehittää edelleen sen ominaispiirteitä vahvistaen. Akava painottaa, että yleissivistävyys on nähtävä paitsi määrättynä ainevalikoiman monipuoli­suutena myös yhä enemmän taitopainotteisesti; dynaamisina taitoina ja valmiuksina etsiä, käsitellä ja tuottaa tietoa. Kuten muistiossa hyvin tode­taankin, yleissivistys on eri oppiaineiden rinnakkaista ja tasapainoista kehit­tymistä, jolloin yksi tiedonala ei voi korvata toista.

Tiedon integrointia ja kokonaisuuksien hallintaa painottavat osaamistavoit­teet edellyttävät opettajien tiivistä yhteistyötä oppiainejakoisessa opetuksessa.  Akava pitää kuitenkin oppiainejakoisessa opetussuunnitel­massa pitäytymistä hyvänä. Akava nostaa vielä erityisesti esille kansainvä­listymisvalmiuksien merkityksen. Yhteiskuntamme läpikotainen globalisoi­tuminen edellyttää myös lukiokoulutuksen monitahoista kansainvälistymistä.

Lukiopedagogiikka, ohjaus ja erilaisten lahjakkuuksien tukeminen  

Akava painottaa, että lukiopedagogiikan kehittäminen on monimuotoinen kokonaisuus  ja edellyttää työryhmän esitysten mukaista yksityiskohtaista vahvistettua toimenpideohjelmaa tuleville hallituskausille. Erityisen ansiok­kaana Akava näkeekin laajan lukiopedagogiikan arvioinnin.

Muistiossa kuvaillaan erittäin ansiokkaasti lahjakkuuksien monimuotoisuutta sekä lukiomme haastetta tunnistaa ja tukea muutakin kuin analyyttistä lahjakkuutta. Erityisesti luovuus on aiempaa tärkeämpää kaikentyyppisessä asiantuntijatyössä, mutta jää usein lukiovaiheessa huomaamatta. Yksipuoli­nen lahjakkuuden huomioiminen voi laskea opiskelumotivaatiota ja myös lisätä virheellisiä jatko-opintovalintoja. Lukioiden erityisopetukseen on varattava omat resurssit ja erityisopetus yhtenä tuen muotona tulee kirjata lakiin.

Akava näkee, että lukiokoulutuksen kehittäminen vaatii arvovalintoja. Kurs­sisisällöt ovat nykyisin liian laajoja. Lukiopedagogiikkaa on kehitettävä yleisten jatko-opintovalmiuksien, yhteisöllisyyden sekä yksilöllisen ohjauk­sen lähtökohdista. Ne eivät ole erillisiä oppiaineita vaan konkretisoituvat oppiainerajat ylittävinä osaamistavoitteina.

Lukioaika on erittäin herkkää nuoren kasvun aikaa. Pedagogiikan ja ohjauk­sen kehittämisessä on huomioitava tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi nuoren kokonaisvaltainen kehityksen tukeminen.  Tämä edellyttää luokattomassa lukiossa yksilöohjausta ja yhteisöllisyyden tietoista rakenta­mista.

Lukiokoulutuksen saavutettavuus taattava ja rahoitukseen tarvitaan tasokorotus

Akava näkee, että lukiokoulutus on säilytettävä ”lähikoulutuspalveluna” koko maassa. Lukioverkkohaasteeseen on vastattava ennen kaikkea lukiokoulu­tuksen yksikköhintaa nostamalla. Akava ei kannata yhtä kategorista mallia koulutuksen järjestämiseen. Tehokkuutta voidaan ja sitä tulee parantaa myös kuntien yhteistyöllä. Harvaan asutuilla alueilla tulee hyödyntää entistä enemmän teknologiaa, verkko- ja monimuoto-opetusta. Tällöin on kuitenkin pidettävä huolta opiskelijoiden ohjauksesta ja henkilökohtaisesta tuesta, mikä lisää kustannuksia. 

Akava pitää tärkeänä, että laatukriteerien valmistelu lukiokoulutuksen kehittämiseksi aloitetaan välittömästi, jotta lukiokoulutuksen laadusta ja sen osatekijöistä syntyy yhteinen näkemys. Laatukriteereiden kautta  lukiokoulutuksen järjestäjiä voidaan kannustaa toiminnan laadun jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen laatua tulee kaikilla kouluasteillamme jatkuvasti arvioida ja kehittää. Tämä kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vasta, kun on huolehdittu lukioverkon toimivuudesta ja perusvoimavaroista, mikä viime kädessä takaa ainevalikoiman ja opetuksen laadun.

Akava näkee, että lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta on parannettava, jotta korkeaan osaamiseen perustuva kansallinen strategiamme voi toteutua. Ammatillisella toisen asteen koulutuksella on omat tavoitteensa eikä resurs­sointi saa luoda epätervettä kilpailuasetelmaa koulutusmuotojen välille.  Tavoitteena tulee olla motivoitunut opiskelijajoukko molemmissa koulutuk­sissa, jatko-opintovalmiuksien luominen ja korkeatasoinen omaleimainen osaaminen. Koulutuksellista yhteistyötä toisen asteen sisällä tulee tehdä silloin kun se ei vaaranna näitä tavoitteita. Yksittäisille opiskelijoille tulee taata tuki ja ohjaus opiskella limittäin molemmissa oppilaitoksissa ja mahdollisuus suorittaa kaksi tutkintoa.

Opettajien täydennyskoulutus ja kehittämistyön resursointi

Lukiokoulutuksen kehittämisen avainryhmiä ovat valtiollisten- ja kuntapäät­täjien lisäksi rehtorit ja opettajat. Opetushenkilöstön valtakunnalliset ja paikalliset pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelmat ovat ensiarvoisen tärkeitä pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Täydennyskoulutuksen on oltava erittäin korkeatasoista ja perusteltua, jotta opettajien kehittämisote ja motivaatio säilyvät. Olisikin erittäin tärkeää, että työryhmän työtä käsitel­täisiin maamme lukio-opettajien keskuudessa. Uudistustyö tulee aloittaa heti hallituskauden alussa ja edetä siinä portaittain.

Akava ry